Työterveyshuollon kustannukset ja niiden korvattavuus

Työnantaja maksaa työterveyshuollon toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta osaan kustannuksista. Kelan maksamat korvaukset katetaan työtulovakuutuksesta, joka rahoitetaan lähes kokonaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyillä maksuilla.

Kelan korvauskäytännön periaatteet

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain (1224/2004, luku 13) perusteella. Työterveyspalvelujen toteuttamisessa tulee noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä (VNA 708/2013). Palvelun tulee olla työntekijöille maksutonta. Sopimus työterveyspalveluista, voimassa oleva toimintasuunnitelma ja kirjalliset työkyvyn hallinnan toimintakäytännöt (työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki) ovat esimerkkejä edellytyksistä korvauksen saamiselle. Ajan tasalla oleva työpaikkaselvitys tai perusselvitys, johon suunniteltu työterveysyhteistyö pohjautuu, tulee olla suoritettu.   

Jäljelle jäävän osuuden kustannuksista työnantaja voi vähentää verotuksessaan.  

Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan:  

  • Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.  
  • Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.  

Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 prosenttia ja sairaanhoidon 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Kela vahvistaa joka vuosi työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän. Korvausluokkien I ja II osalta määritetään yksi yhteinen laskennallinen enimmäismäärä, josta korvataan ensisijaisesti korvausluokan I kustannukset. Sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksia voidaan korvata korkeintaan 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä.    

Työnantajan oma tai yhteinen työterveysyksikkö

Työnantaja, joka itse järjestää työterveyspalvelut työntekijöilleen tai toisten työnantajien kanssa yhteisesti ylläpidetystä työterveysyksiköstä, voi saada korvausta toiminnasta. Työnantajan työterveysyksikön perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuneet perustamis- ja käyttökustannukset korvataan Kelan tarkemman ohjeistuksen perusteella. 

Yrittäjän itselleen järjestämän työterveyspalvelun kustannusten korvattavuus

Kela korvaa 60 prosenttia yrittäjän ehkäisevän työterveyshuollon ja 50 prosenttia työterveyshuoltoon sisältyvän sairaanhoidon hyväksytyistä kustannuksista, kun kustannukset eivät ylitä Kelan asettamaa yrittäjäkohtaista enimmäismäärää. Kela vahvistaa joka vuosi kummallekin korvausluokalle yrittäjäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän.

Korvausten hakeminen

Työnantaja hakee korvausta päättyneen tilikauden ajalta kirjanpidon mukaisista työterveyshuollon kustannuksista. Yrittäjän ja maatalousyrittäjän hakemusmenettely riippuu valitusta työterveyspalvelun tuottajasta. Tutustu tarkemmin työterveyshuollon kustannusten korvaamisen edellytyksiin, ohjeisiin, hakumenettelyihin ja lomakkeisiin Kelan verkkosivustolla. 

Tilastotietoa kustannuksista

Työterveyshuollon kustannustietoihin korvaushakemuksiin perustuen voi tutustua Kelan tilastotietokannassa. Työterveyshuollon tiedot raportoidaan myös kootusti vuositasolla. Kustannukset vaihtelevat huomattavasti työnantajan edustaman toimialan, kokoluokan, työterveyshuoltopalvelujen laajuuden ja niiden käytön perusteella.