Työntekijän oma vastuu työkyvyn ja terveyden ylläpitämisestä lisääntyy etätyössä – tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja esihenkilön tukea

Tuoreen tutkimuksen perusteella merkittävin korona-ajan etätyössä havaittu terveysuhka oli lyhyet yöunet. Myös stressisyöminen lisääntyi. Työkyvyn kannalta merkittävää oli työpäivän aikaisen palautumisen ja yhteisöllisyyden puute. Työpaikkojen vastuulla on nyt kehittää uusia tapoja tukea terveyskäyttäytymistä sekä havainnoida ja ylläpitää työkykyä myös etätyössä.
kuvituskuva: nainen etätyössä kotona
Virpi Ruohomäki

Virpi Ruohomäki

johtava tutkija
Jaana Laitinen

Jaana Laitinen

tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 28.3.2023

Etätyöhön siirtymisen myötä työpaikkojen terveyttä tukeneet rutiinit, toimintatavat ja käytännöt murtuivat. Työyhteisön tuki väheni, työympäristö muuttui, työmatkaliikunta ja aktiivisuus työpaikalla jäivät pois, henkilöstöruokalat menivät kiinni ja työ tiivistyi.

– Viimeistään nyt kun etätyö ja hybridityö ovat monissa organisaatioissa vakiintuneet, organisaatioiden on tärkeää tunnistaa niitä organisaatiotason ja työyhteisön käytäntöjä, jotka tukevat terveyttä ja työkykyä. Tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta, miten uusia rutiineja rakennetaan etätyössä, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Haasteena on tunnistaa ajoissa ne etätyöntekijät, joiden terveyskäyttäytymisessä ja työkyvyssä tapahtuu heikentymistä. Etätyö ja työkyky -tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka olivat yhteydessä joko uneen, stressisyömiseen tai terveyskäyttäytymisen muutoksiin:

  • hankaluudet sovittaa yhteen etätyö ja muu elämä
  • tyytymättömyys etätyöympäristöön ja etätyön huono sujuminen
  • kokemukset riittämättömästä tiedonsaannista, tuesta tai eristyksissä olemisesta
  • useiden työn kuormitustekijöiden samanaikaisuus

– Näistä tekijöistä kysymällä työpaikoilla voidaan tunnistaa työntekijöitä, jotka voivat hyötyä terveyden ja työkyvyn tukitoimista, Jaana Laitinen kertoo.

Yli puolella elintavat hyvällä tasolla

Korona-aikana etätyötä tehneiden elintavat olivat keskimäärin varsin hyvällä tasolla.  Yli puolella alkoholin käyttö, ruokarytmi, liikuntatottumukset ja uni olivat kaikkiaan hyvällä mallilla terveyden ja työkyvyn näkökulmasta.

Lyhyitä alle kuuden tunnin yöunia nukkuvien osuus oli kuitenkin tavanomaista suurempi, ja etätyöhön liittyvät epävarmuudet olivat yhteydessä liian vähään nukkumiseen. Tutkittavat liikkuivat yhtä paljon kuin työntekijät keskimäärin, mutta joka neljäs oli vähentänyt liikuntaa etätyöhön siirtymisen jälkeen. Yli puolella tutkittavista ateriarytmi oli säännöllinen. Kolmannes raportoi napostelua, joka oli yhteydessä stressisyömiseen.

Alkoholinkäytön osalta etätyöntekijöiden joukossa ei näytä olevan keskimääräistä enemmän riskikäyttäjiä. Etätyötä tekevät juovat keskimääräistä useammin, mutta he eivät juo paljon kerralla. Tällainen juomatyyli ei liity etätyöhön, vaan on tyypillistä korkeasti koulutetuille, joita tutkittavat asiantuntijat olivat.

Palautuminen työpäivän aikana heikkeni etätyössä

Etätyössä lähes puolet koki hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

– Tutkittavista kolmannes arvioi tekevänsä pidempää työviikkoa kuin toimistolla. Teknologiavälitteinen etätyö oli intensiivistä ja tauotus haastavaa. Palautumisen työpäivän aikana koettiinkin heikentyneen etätyöhön siirryttyä. Siksi työmäärää kannattaa rajata ja työaikoja noudattaa, kertoo johtava tutkija Virpi Ruohomäki ja jatkaa:

Haasteina nousivat esille myös yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute. Joka viides raportoi olleensa eristyksissä työssään. Se voi vaikeuttaa tehtävien hoitamista ja heikentää hyvinvointia.  Moni kaipaakin yhteisöllisyyttä ja kasvokkaisia kohtaamisia.

Ruohomäki korostaa, että tutkitut organisaatiot kehittivät korona-aikana etätyökäytäntöjä onnistuneesti, ja terveys ja hyvinvointi nousivat keskiöön:

  • Kehitettiin nopeasti uusia ja sovellettiin vanhoja toimintatapoja terveyden ja työkyvyn tueksi etätyössä.
  • Pyrittiin varmistamaan työkykyä tukevat ympäristöt myös kotona.
  • Vahvistettiin työyhteisön toimintaa.
  • Tarjottiin tietoa yksilöiden myönteisen terveyskäyttäytymisen tueksi ja järjestettiin toimivia palveluita.
  • Johdossa tuettiin terveyden ja työkyvyn edistämisen toimenpiteitä, ja esihenkilöiden valmiuksia etäjohtamiseen vahvistettiin.
  • Organisaation työkyvyn tuen toimintamalleja muokattiin etätyön tarpeisiin.

"Koronan aikana etätyössä puhuttiin työhyvinvoinnista enemmän kuin koskaan aikaisemmin”, totesi yksi tutkimukseen haastateltu asiantuntija.

Etätyötä tekevien terveyskäyttäytymistä ja etätyön yhteyttä työkykyyn ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin Suomessa tai kansainvälisesti.

Tutustu

Lisätiedot

  • johtava tutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos, virpi.ruohomaki [at] ttl.fi (virpi[dot]ruohomaki[at]ttl[dot]fi), p. 030 474 2941
  • tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen [at] ttl.fi (jaana[dot]laitinen[at]ttl[dot]fi), p. 030 474 6006

Jaa sisältö somessa!