Miten hankin työterveyspalvelut?

Työterveyshuolto on osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto kuuluu kaikille työssäkäyville työntekijöille työsuhteen laadusta, kestosta tai työtunneista riippumatta. Työterveyshuolto tulee järjestää työntekijöille tasapuolisesti ja maksuttomasti.

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon työ- tai virkasuhteessa oleville työntekijöilleen.

Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tulee järjestää, jos työpaikassa on yksikin työntekijä. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää.

Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi hankkia sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja. Myös sairaanhoidon palvelut tulee järjestää tasapuolisesti ja maksuttomasti.  

Yrittäjälle itselle työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista mutta suositeltavaa.

Työnantaja vastaa työterveyshuollon järjestämisestä ja työterveysyhteistyön johtamisesta. 

Työterveyshuolto on parhaimmillaan investointi tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteillä ja kiinteällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myönteisesti työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.

Työnantajalle työterveyshuoltopalvelujen hankinta on ajankohtaista toiminnan alkaessa tai palveluntuottajaa vaihdettaessa.

Työnantaja päättää työterveyshuoltolain puitteissa siitä, mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyshuoltopalveluja hän hankkii. Päätöksiä tulee valmistella yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Yli 20 työntekijän työpaikoilla työterveyshuollon järjestämisessä olennaiset asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa.

Työterveyshuoltopalvelut on mahdollista hankkia useammalta eri palveluntuottajalta. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi, jos yritys työskentelee useilla paikkakunnilla ja samalla palveluntuottajalla ei ole toimintaa kaikilla alueilla.

Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto painottuu työstä ja työoloista aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ennalta ehkäisyyn. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja työolosuhteiden turvallisuutta.

Työterveyshuollon toiminnan tulee perustua työpaikan ja sen henkilöstön tarpeisiin. 

Työpaikkaselvityksessä selvitetään työpaikan altisteet, kuormitus- ja voimavaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Työpaikkaselvitys tehdään yhteistyössä, ja  siinä on hyödynnettävä työpaikan tekemää työn vaarojen selvitystä ja arviointia. 

Työntekijät ja henkilöstön edustajat osallistuvat työpaikkaselvityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Työterveyshuolto antaa terveydellisen ja työkykymerkityksen arvioinnin perusteella toimenpide-ehdotuksia, joiden tavoitteena on työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantaminen ja työntekijöiden työkyvyn tukeminen. 

Työpaikkaselvityksen perusteella arvioidaan myös terveystarkastusten tarve.

Työpaikkaselvityksen perusteella tehdään yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa kuvataan työterveyshuollon toiminnan tavoitteet ja toiminta niiden saavuttamiseksi sekä toiminnan seuranta ja arviointi.  

Suunnitelman tekemiseen kannattaa panostaa, sillä se ohjaa jatkossa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Toimintasuunnitelma tehdään aina kirjallisena. Siihen on hyvä liittää kustannusarvio.

Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun yhteydessä sovitaan, mitkä ovat työterveyshuollon ja työpaikan toimet työkyvyn edistämisessä ja tuessa.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Tällä varmistetaan, että palvelut vastaavat työpaikan muuttuvia tarpeita ja tilanteita.

Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyy:

• työpaikkaselvitys
• toiminnan suunnittelu ja toimintasuunnitelma
• terveystarkastukset
  • työnantajaa ja työntekijää velvoittavat terveystarkastukset, jotka tehdään:
    • työntekijän terveydentilan selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraan aiheuttavassa työssä tai työympäristössä 
    • työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi työstä aiheutuvien terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi
  • yhdessä sovitut, tarpeen mukaiset terveystarkastukset, joiden tavoite on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn selvittäminen ja tukeminen
• työolojen kehittämisehdotukset
• tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöille tai ryhmille
• työkykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan osallistuminen työterveysyhteistyössä sovituin käytännöin
• työssä selviytymisen seuranta työkyvyn heikentyessä
• ensiavun järjestämiseen osallistuminen
• toiminnan vaikuttavuuden arviointi.

Työterveyshuoltopalveluja toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat työterveyshuoltoon pätevöityneet työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. He käyttävät tarvittaessa muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden erityisosaamista. 

Työterveyshuollon asiantuntijoiden käytöstä sovitaan erikseen työterveyshuoltosopimuksessa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. 

Työnantaja voi järjestää ennalta ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen lisäksi halutessaan sairaanhoitopalveluja ja muita terveydenhuoltopalveluja. Näiden palvelujen laajuus määritellään sopimuksessa. 

Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito ei tyypillisesti kata kaikkea sairaanhoitoa. Se eroaa painotuksiltaan perusterveydenhuollon sairaanhoidosta muun muassa seuraavasti: 

• Työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeet huomioidaan sairaanhoidon järjestelyissä. 
• Sairauksien työperäisyys arvioidaan työlääketieteellisen osaamisen pohjalta. 
• Yksilön työ- ja toimintakykyä tuetaan vaikuttamalla paitsi yksilöön itseensä myös työhön, työympäristöön ja työyhteisöön.

Työterveyshuollon yhteydessä järjestetty sairaanhoito on yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa sekä erikoislääkärin toimintaa siltä osin, kun se perustuu työpaikan työterveyslääkärin arvioon selvitettäessä työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. 

Työterveyspainotteisen sairaanhoidon erityisalueina ja vahvuuksina ovat työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutukseen ja kokemukseen perustuva tieto työn ja terveyden välisistä yhteyksistä. Sairaanhoidon myötä syntyvä tiiviimpi yhteistyö luo myös paremmat mahdollisuudet ennalta ehkäisevään työhön sekä varhaisessa vaiheessa työkykyyn vaikuttavien uhkien toteamiseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen.

Työterveyshuollon kustannukset riippuvat palvelujen käytöstä ja sopimuksen laajuudesta. Laskutus tapahtuu yleensä käytetyn ajan ja tehtyjen tutkimusten mukaan. Lisäksi palveluntuottajat voivat laskuttaa yleis- tai perusmaksua, joka määräytyy muun muassa työterveyshuollon piirissä olevien työntekijöiden lukumäärän mukaan. 

Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Kela-korvausten ulkopuolelle jäävät kustannukset ovat työnantajan verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. 

Kelan korvauksissa työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:

• Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.
• Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset, kun ne on järjestetty osana työterveyshuoltoa, joka sisältää myös ehkäisevän toiminnan.

Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 prosenttia ja sairaanhoidon 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, jos ne eivät ylitä Kelan asettamaa vuotuista enimmäismäärää.

• Työntekijäkohtainen kustannusten yhteinen enimmäismäärä on 492,50 euroa (tuorein luku vuodelta 2025). Korvauksia haetaan takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen.
• Korvauksen määrää korotetaan, kun työnantajan eri toimipaikkojen työntekijöiden lukumäärä on yhteensä enintään 9 työntekijää.

Vuonna 2023 työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset (mukaan lukien sairaanhoito) olivat työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti 545 euroa ja korvaukset 226 euroa.

Lisää tietoa työterveyshuollon kustannuksista

Pikaopas työterveyshuollon korvauksiin (kela.fi)
Työterveyshuollon korvauksen määrä (kela.fi)
Kelan työterveys­huolto­tilasto 2023 (tietotarjotin.fi)

Kun yrittäjä järjestää itselleen työterveyshuollon, hänen tulee tehdä työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa työterveyshuoltosopimus, jossa kuvataan palvelun sisältö. Työterveyshuoltopalvelut ovat ensisijaisesti ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Yrittäjä voi hankkia myös sairaanhoitopalveluja ja muun terveydenhuollon palveluja osana työterveyssopimusta.

Yksinyrittäjät voivat saada työterveyshuoltopalvelunsa kustannuksista Kelan korvauksen palveluntuottajan tilitysmenettelyllä: palveluntuottaja hakee yrittäjän puolesta työterveyshuollon korvauksen Kelalta ja laskuttaa yrittäjältä korvauksen jälkeen maksettavaksi jäävän osuuden eli omavastuuosuuden.