Skenaariot on tuottanut Demos Helsinki yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen TEKin, SAK:n, Teollisuusliiton, Teknologiateollisuuden ja KT:n sekä Työterveyslaitoksen ja Sitran kanssa. Hankkeessa on tarkasteltu, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia robotiikan ja fyysisen tekoälyn laajamittaisella käyttöönotolla voi olla Suomessa.
Hankkeen pääkysymys on ollut se, miten Suomi voi hyödyntää robotiikkaa niin, että se lisää tuottavuutta, parantaa työn laatua ja tukee työntekijöiden hyvinvointia.
– Robotiikan murroksen lopputulos ei määräydy vain teknologian kehitysvauhdista, vaan yhtä paljon siitä, miten Suomi päättää ottaa teknologian käyttöön, skenaariotyöhön osallistunut johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta korostaa.
– Olennaista on, miten Suomi johtaa omaa teknologiapolitiikkaansa, järjestää käyttöönoton, uudistaa osaamista ja ottaa työntekijät mukaan muutokseen. Yhtä tärkeää on tietää, miten robotiikan hyödyt ja haitat jakautuvat, Husman sanoo.
– Humanoidirobotiikka on merkittävä askel fyysisen tekoälyn kehityspolulle. Se voi olla yksi työn sosioteknisen muutoksen läpimurroista tulevaisuudessa esimerkiksi hoiva- ja palvelualoilla, Husman sanoo.
Demos Helsinki on tuottanut neljä vaihtoehtoista skenaariota siitä, millaisia kehityskulkuja robotiikan tulevaisuuteen liittyy vuoteen 2040 mennessä. Skenaarioiden pohjalta hankeryhmä on laatinut seitsemän yhteistä politiikkasuositusta seuraavalle hallitukselle.
Hankeryhmän suositukset seuraavalle hallitukselle
- Vahvistetaan teknologiapolitiikan strategista johtamista ja määritellään selkeät vastuut tekoälyä, robotiikkaa ja muita strategisia teknologioita koskevasta politiikasta.
- Määritellään Suomen digi- ja robotiikkasuvereniteetin tavoitetaso: mitkä kriittiset teknologiset kyvykkyydet Suomen on hallittava itse ja millaisia riippuvuuksia voidaan hyväksyä.
- Selkeytetään robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvää kansallista lainsäädäntöä, erityisesti itsenäisesti toimivien ja oppivien järjestelmien vastuita.
- Vahvistetaan työntekijöiden osallistumista robotiikan käyttöönottoon ja liitetään käyttöönottoon aina suunnitelma osaamisen kehittämisestä.
- Tuetaan vaikuttavaksi arvioidun robotiikan käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa investointituella ja pitkäjänteisellä käyttöönottopolulla.
- Turvataan aikuiskoulutuksen rahoitus ja lisätään työn ohessa suoritettavaa, lyhytmuotoista koulutusta.
- Käynnistetään pysyvä seuranta robotiikan vaikutuksista työntekijöihin, työyhteisöihin, palvelujen käyttäjiin sekä ihmisen ja koneen työnjakoon.
Tutustu Robottiskenaariot 2040 -hankkeeseen
Robotiikkaskenaariot 2040: hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset
Lisätiedot
- Päivi Husman, johtaja, Työterveyslaitos, puh. 040 576 1314, paivi.husman [at] ttl.fi (paivi[dot]husman[at]ttl[dot]fi)
- Teppo Valtonen, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 046 851 6139, teppo.valtonen.fi
