Uutinen

22.10.2025

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: lokakuu 2025

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kymmenen tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi etätyöterveysneuvotteluja, hybridityön vaikutuksia hyvinvointiin ja sitä, millaista työpainetta asiantuntijat kokevat. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Laura Salonen

erikoistutkija

Otto Pankkonen

tutkija

Työterveyslaitoksen uutinen 22.10.2025

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Lokakuun tutkimuskatsauksen sisällys

Sote-henkilöstön työstä palautuminen vaatii resursseja ja työn hyvää organisointia
Valmennus lisää työn imua, mutta vaikutus oppimiseen riippuu työpaikan tuesta
Etätyöterveysneuvottelut sujuvat, kun tekniikka ja ilmapiiri ovat kunnossa
Monikriteerianalyysi on lupaava menetelmä kemikaalivaihtoehtojen arviointiin
Etätyön ja sairauspoissaolojen yhteys muuttui pandemian aikana
Etätyö tukee työn ja muun elämän yhdistämistä, mutta heikentää yhteisöllisyyttä
Varusmiesikäiset tarvitsevat tukea tupakan ja nuuskan käytön lopettamiseen
Asiantuntijatyössä työpaineet korostuvat erityisesti naisilla ja opetusalalla
Kova työmäärä heikensi sote-uudistuksen valmistelijoiden työkykyä
Esteiden kasautuminen uhkaa aikuiskoulutukseen osallistumista

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus lokakuu 2025 (pdf)

1. Sote-henkilöstön työstä palautuminen vaatii resursseja ja työn hyvää organisointia

Henkilöstökyselyn avoimilla vastauksilla kerätään arvokasta tietoa työntekijöistä, mutta tulosten analysointi on työlästä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työstä palautumista sekä arvioitiin, kuinka hyvin tekoälyä hyödyntävät luonnollisen kielen käsittelyjärjestelmät voivat auttaa avointen vastausten analysoinnissa.

Aineistona analysoitiin 1559 sote-työntekijän avovastaukset työhyvinvointikyselystä, jonka Työterveyslaitos toteutti vuonna 2021.

Analyysissa käytettiin SBERT-kielimalliin perustuvaa klusterointialgoritmia ja ChatGPT-työkalua. Tuloksia verrattiin tutkijoiden aineistolähtöiseen analyysiin. Algoritmin ja tutkijoiden tulokset erosivat merkittävästi, mikä korostaa ihmistutkijoiden roolia tarkemmassa analyysissa.

Keskeiset tulokset osoittivat, että työstä palautuminen vaatii riittäviä resursseja, tehokasta työn organisointia ja yhteisöllisyyttä. Samalla tutkimus vahvisti, että luonnollisen kielen käsittelyjärjestelmät voivat nopeuttaa suurten aineistojen alustavaa analysointia. Ne eivät kuitenkaan vielä korvaa asiantuntijoiden tekemää syvällistä tulkintaa.

Julkaisu: Nikunlaakso, R., Reuna, K., Korkiakangas, E., Selander, K., Lahti, H. & Laitinen, J. 2025. Sote-henkilöstön työstä palautuminen – avovastausten analysointi luonnollisen kielen käsittelyjärjestel-mällä. Hoitotiede, 37(3). https://journal.fi/hoitotiede/article/view/148920

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

2. Valmennus lisää työn imua, mutta vaikutus oppimiseen riippuu työpaikan tuesta

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin osaamisen kehittämiseen tähtäävän ryhmävalmennuksen pitkäaikaisvaikutuksia työn imun kokemukseen ja informaalin eli työn arjessa tapahtuvan oppimisen hyödyntämiseen työssä. Samalla tarkasteltiin sitä, vaikuttavatko organisaation kontekstuaaliset tekijät, kuten esihenkilön tuki kehittymiselle, intervention vaikutuksiin.

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena 15 suomalaisessa organisaatiossa. Osallistujina oli 367 keskiuran ja myöhäisen uran vaiheessa olevaa työntekijää. Heidät arvottiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Aineistoa kerättiin kyselyiden avulla ennen valmennusta, välittömästi sen jälkeen ja puolen vuoden kuluttua.

Tulokset osoittivat, että valmennukseen osallistuminen lisäsi työntekijöiden työn imun kokemusta puolen vuoden seurannassa. Sen sijaan informaalin oppimisen hyödyntäminen lisääntyi ainoastaan niillä työntekijöillä, jotka kokivat, että esihenkilö tarjoaa tukea heidän kehittymiselleen ja että työpaikalla kaikenikäisillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä.

Työpaikkalähtöisellä vertaisryhmävalmennuksella voidaan edistää myönteistä työhön liittyvää motivaatiota. Työpaikalta saatava tuki ja mahdollisuudet kehittyä ovat kuitenkin tärkeitä, jotta työntekijöiden osaamisen kehittämistä saadaan edistettyä.

Julkaisu: Pankkonen, O., Moazami-Goodarzi, A. & Vuori, J. (2025). Effects of a competence devel-opment intervention on informal learning and work engagement – A randomized controlled trial. European Journal of Training and Development, 49(10), 67–83. https://doi.org/10.1108/EJTD-01-2025-0011

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

3. Etätyöterveysneuvottelut sujuvat, kun tekniikka ja ilmapiiri ovat kunnossa

Työterveysneuvottelut työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden työkyvyn ja työssä jatkamisen edistämisessä. Neuvottelut käydään yhä useammin digitaalisessa ympäristössä etäyhteydellä, mutta etätyöterveysneuvottelujen toimivuutta on kuitenkin tutkittu vielä hyvin vähän.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin etätyöterveysneuvottelujen hyötyjä, haasteita ja sitä, mitkä tekijät edistävät neuvottelujen toteutumista. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 37:ää etätyöterveysneuvotteluihin osallistunutta työterveyshuollon edustajaa, työnantajaa ja työntekijää.

Tutkimuksessa tunnistettiin, että etätyöterveysneuvottelujen keskeiset hyödyt liittyivät käytännön järjestelyissä tehokkuuteen, joustavuuteen ja terveysturvallisuuteen. Haasteina korostuivat toteutustapaan, teknologiaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät ongelmat.

Etätyöterveysneuvottelujen etuina pidettiin vuorovaikutuksen asiakeskeisyyttä ja keskustelun sujuvuutta, mutta erityisesti työntekijät kokivat haasteiksi neuvotteluilmapiirin ja keskustelun sujumatto-muuden.

Neuvottelujen sujuvuutta edistivät ennakkovalmistautuminen, teknisten ongelmien ratkaiseminen, luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen ja osallistumisen tukeminen. Työterveyshuollolla ja työpaikan edustajilla on keskeinen rooli siinä, että nämä sujuvuutta edistävät tekijät toteutetaan ja työkyvyn tuen tavoitteet saavutetaan.

Julkaisu: Pesonen, S. H., Sormunen, E., Koskela, I., Seppänen, S., & Weiste, E. 2025. Työterveyshuol-lon digitalisoituvat palvelut: kokemuksia etätyöterveysneuvottelujen hyödyistä, haitoista ja edistävistä tekijöistä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(3), 279–296. https://doi.org/10.23996/fjhw.146505

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

4. Monikriteerianalyysi on lupaava menetelmä kemikaalivaihtoehtojen arviointiin

EU:n kemikaalistrategia ja vihreän kehityksen ohjelma kannustavat korvaamaan haitallisia kemikaale-ja turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Tämä luo tarpeen arviointimenetelmille, jotka tukevat turvallisten ja kestävien kemikaalituotteiden kehitystä.

Tässä katsaustutkimuksessa tarkasteltiin monikriteerianalyysin (MCDA) soveltamista kemikaalivaihtoehtojen arvioinnissa. Katsauksessa analysoitiin 520 tutkimusta, joista 21 täytti tarkemmat kriteerit.

MCDA tarjoaa päätöstukimetodologian tilanteisiin, joissa päätösvaihtoehdot ovat monimutkaisia ja sisältävät usein ristiriitaisia arviointikriteerejä. Menetelmä auttaa päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä saavuttamaan yhteisymmärryksen siitä, miten eri arviointikriteerit vaikuttavat lopputulokseen ja mil-laisia kompromisseja päätöksenteossa on syytä harkita.

Menetelmän vahvuuksia ovat läpinäkyvyys, jäljitettävyys, toistettavuus ja kyky käsitellä epävarmuutta erityisesti silloin, kun käytetään ennustemalleja puuttuvan kokeellisen datan sijaan. Vaikka MCDA:n käyttö kemikaalivaihtoehtojen arvioinnissa on vielä verrattain vähän tutkittu aihe, sillä on potentiaalia.

Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten MCDA voi tukea ryhmäpäätöksentekoa eri toimijoiden intressien välillä sekä kehittää normalisointimetodeja, jotka huomioivat sääntelyyn perustuvat raja-arvot kemikaalien ominaisuuksissa.

Julkaisu: Lantto, E. MCDA applications in chemical alternatives assessment: a narrative review. 2025. Environment Systems and Decisions 45, 50. https://doi.org/10.1007/s10669-025-10043-0

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

5. Etätyön ja sairauspoissaolojen yhteys muuttui pandemian aikana

COVID-19-pandemia muutti merkittävästi etätyön määrää ja sairauspoissaolojen dynamiikkaa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten etätyöpäivät ja lyhyet (1–3 päivän) sairauspoissaolot liittyivät toisiinsa vuosina 2019–2023.

Tutkimuksessa analysoitiin 5535 suomalaisen asiantuntijatyöntekijän työnantajarekisteritietoja ja tarkasteltiin heidän työaikojaan, viikoittaista etätyöpäivien määrää ja lyhyitä sairauspoissaoloja kiin-teiden vaikutusten regressioanalyysillä.

Yksi lisätty etätyöpäivä viikossa kasvatti lyhyiden sairauspoissaolojen todennäköisyyttä. Vuonna 2019 ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta vuodesta 2021 alkaen etätyön tekemättä jättäminen oli yhteydessä pienempään sairauspoissaoloriskiin. Etätyötä 1–2 tai 3–5 päivää viikossa tekevät työntekijät olivat suuremmassa riskissä lyhyille sairauspoissaoloille verrattuna niihin, jotka eivät tehneet etätyötä lainkaan.

Viikoittaisen työmäärän kontrollointi vaikutti sairauspoissaoloriskiin, ja ilman työaikojen huomioimista etätyön yhteys sairauspoissaoloihin oli voimakkaampi. Vuonna 2020 havaittiin poikkeava suunta, jossa etätyö oli yhteydessä pienempään sairauspoissaoloriskiin, mahdollisesti pandemian alkuvaiheen erityisolosuhteiden vuoksi.

Etätyö liittyy lyhyisiin sairauspoissaoloihin erityisesti pandemian jälkeen. Etätyö voi auttaa infektioiden hallinnassa, mutta tulokset viittaavat myös siihen, että presenteismi (sairastaminen töissä) voi olla yleistä etätyössä. Etätyö voi myös lisätä työajan joustavuutta, mutta samalla se hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja, mikä voi johtaa kuormitukseen ja sairauspoissaoloriskiin.

Julkaisu: Ropponen, A. & Haapakangas, A. (2025). Trends and associations of remote workdays and short sickness absences among Finnish knowledge workers from 2019 to 2023. Scandinavian Journal of Public Health. https://doi.org/10.1177/14034948251380639

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

6. Etätyö tukee työn ja muun elämän yhdistämistä, mutta heikentää yhteisöllisyyttä

Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -tutkimushankkeessa selvitettiin etä- ja hybridityön vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, työssä suoriutumiseen ja yhteisöllisyyteen. Aineistoa kerättiin kyselyiden avulla useassa ajankohdassa kahden ison organisaation työntekijöiltä vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Tulokset osoittivat, että etätyöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Etätyö tukee työn ja muun elämän vaatimusten yhteensovittamista ja edistää työhyvinvointia vähentämällä työntekijöiden kokemusta työn vaativuustekijöistä. Toisaalta vähäisempi kasvokkainen vuorovaikutus ja työn sosiaalinen tuunaaminen heijastuivat etätyöntekijöillä muun muassa heikompaan yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin sekä vähäisempään organisaatioon samastumiseen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että jos työntekijän toivoma etätyön määrä poikkesi toteutuneesta määrästä, oli hyvinvointi heikompaa ja kielteisemmät työhön liittyvät asenteet korkeampia. Kielteiset vaikutukset näkyivät sekä niillä työntekijöillä, jotka toivoivat enemmän etätöitä, että niillä, jotka halusivat tehdä vähemmän etätyötä.

Yhteisöllisyyttä etä- ja hybridityössä voidaan vahvistaa muun muassa ihmislähtöisellä johtamisella ja toiminnalla, joka tuo työyhteisön jäseniä yhteen. Sen sijaan, että työpaikoilla keskityttäisiin pelkkään etätyön määrään, olisi olennaisempaa panostaa riittävään ja myönteiseen keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Julkaisu: Kaltiainen, J., Suutala, S. & Hakanen, J. (2025). Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-228-1

Julkaisutyyppi: Raportti

7. Varusmiesikäiset tarvitsevat tukea tupakan ja nuuskan käytön lopettamiseen

Tässä väitöskirjassa oli tavoitteena selvittää suomalaisten varusmiesten nuuskan ja tupakan käytön yleisyyttä. Tutkimus toteutettiin osana Tupakoimattomuuden edistäminen Puolustusvoimissa -hanketta kyselytutkimusten avulla: kolmelle varusmiesryhmälle vuosina 2014–2016 ja Puolustusvoimien henkilöstölle vuosina 2014 ja 2020.

Tutkimukseen osallistuneista varusmiehistä 35 prosenttia käytti nuuskaa ja 38 prosenttia tupakoi joko päivittäin tai satunnaisesti. Vastaajista 16 prosenttia käytti molempia nikotiinituotteita päivittäin. Tupakoinnin havaittiin olevan sitä yleisempää, mitä matalampi koulutus vastaajalla oli. Nikotiinituotteiden varhainen aloittamisikä oli yhteydessä myöhempään säännölliseen käyttöön ja suurempaan käytön määrään.

Vastaajat olivat tietoisia tupakoinnin terveyshaitoista, mutta nuuskan käytön terveysriskejä ei pidetty yhtä haitallisina. Tutkimuksessa havaittiin, että nuuskan ja tupakoinnin mieltäminen haitalliseksi ja riippuvuutta aiheuttavaksi lisäsi lopettamishalukkuutta. Puolustusvoimien henkilöstön keskuudessa tupakointi väheni vuodesta 2014 vuoteen 2020 merkittävästi, mutta nuuskan käyttö sen sijaan lisääntyi.

Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nuuskan ja nikotiinipussien käyttäminen on yleistynyt ja kynnys niiden käytön kokeiluun madaltunut. Tiedon lisääminen tupakka- ja nikotiinituotteiden haitallisuudesta on suositeltavaa jo varhaisesta iästä lähtien. Lisäksi tarvitaan yksilöllisesti kohdennettua tukea lopettamiseen.

Julkaisu: Danielsson, M. (2025). Characteristics of tobacco and snus use among young Finnish male conscripts and personnel of the Finnish Defence Forces. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/600667

Julkaisutyyppi: Väitöskirja

8. Asiantuntijatyössä työpaineet korostuvat erityisesti naisilla ja opetusalalla

Asiantuntijatyössä työhön kuuluu usein työnkuvaan sopimattomia tehtäviä ja työ pursuaa yksityiselämän puolelle. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työpainetta ja työn ylipursuamista asiantuntijatyös-sä Suomessa ja muualla Euroopassa.

Työpaine koostui työn aikapaineesta, vapaalle laajentuneesta työskentelystä ja työasioista murehtimisesta vapaalla. Aineistona hyödynnettiin aiemmin kerättyä kyselytutkimusdataa ja tässä tutkimuksessa kerättyä laadullista aineistoa.

Työpaineen eri ulottuvuuksista aikapaineen todettiin olevan asiantuntijatyössä yleisintä. Suomessa vapaalla työskentely ja työasioista murehtiminen olivat harvinaisempia kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa asiantuntijoiden työpaineen todettiin korostuvan erityisesti opetusalalla työskentelevillä ja naisilla sekä esihenkilötyössä toimivilla.

Mitä enemmän työhön liittyvää autonomiaa koettiin, sitä vähäisempää myös työpaine oli. Sitä vastoin ydintyön ulkopuoliset työtehtävät olivat yhteydessä stressiin ja heikompaan työsuoritukseen. Asiantuntijatyössä osaamisen syventäminen ja vuorovaikutus muiden työntekijöiden kanssa on olennaista, mutta näiden todettiin toteutuvan osittain puutteellisesti.

Kun työpaine on kova, etätyömahdollisuuksien ja työyhteisön tuen avulla voidaan edistää työn rajaamista. On tärkeää paikantaa työnkuvaan sopimattomia työtehtäviä ja olennaistaa työtä yksilön ja organisaation yhteisten keskustelujen kautta.

Julkaisu: Toivanen, M., Yli-Kaitala, K., Kauppi, M., Känsälä, M., Reuna, K. & Valtonen, T. (2025). Ylipursuavasta olennaiseen: Työpaine ja työn rajaamisen mahdollisuudet asiantuntijatyössä. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-224-3

Julkaisutyyppi: Raportti

9. Kova työmäärä heikensi sote-uudistuksen valmistelijoiden työkykyä

Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen sote-uudistuksen nopea valmisteluaika ja toteutus asettivat kovia vaatimuksia uudistusta valmistelleille työntekijöille. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 340:n valmisteluun osallistuneen työntekijän työolosuhteita ja koettua hyvinvointia vuoden 2022 aikana.

Heidän tuloksiaan verrattiin 337 hallinnollisen asiantuntijan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajan tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin suuren työmäärän yhteyttä työstä palautumiseen, työkykyyn ja psykososiaaliseen stressiin sekä näissä tapahtuneiden muutosten vaikutusta työssä suoriutumiseen.

Valmistelutyöhön osallistuneilla asiantuntijoilla oli selvästi suurempi työkuorma ja heikompi palautuminen kuin vertailuryhmällä. Esimerkiksi yli puolet koki työmääränsä kohtuuttomaksi ja lähes joka toinen palautui huonosti työpäivän rasituksesta.

Psyykkinen kuormitus ja heikentynyt työkyky yleistyivät vuoden aikana, ja hyvä työsuoritus oli harvinaisempaa kuin vertailuryhmässä. Lisäksi johtamisen tuki ja työyhteisön ilmapiiri heikkenivät, mikä osaltaan vaikutti työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Isojen organisaatiomuutosten yhteydessä työn prosessien ja yhteistyön johtamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Innovatiivisuutta ja positiivista ilmapiiriä tukemalla sekä säätämällä työn määrää kohtuulliseksi voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia, työkykyä ja työssä suoriutumista.

Julkaisu: Laitinen, J., Selander, K., Lahti, H., Reuna, K. & Nikunlaakso, R. (2025). Well-being of persons preparing extensive health and social services reform. Occupational Medicine, 75(6), 341–347. https://doi.org/10.1093/occmed/kqaf023

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

10. Esteiden kasautuminen uhkaa aikuiskoulutukseen osallistumista

Tässä tutkimuksessa selvitettiin yleissivistävän koulutuksen varassa olevien työllisten esteitä osallistua muodolliseen koulutukseen ja sitä, millä tavoin esteet ovat kytköksissä toisiinsa eri tasoilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin monitasomallia koulutukseen osallistumisen ja sen esteiden ymmärtämiseen. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina vuosina 2023–2024.

Työntekijätasolla koulutukseen osallistumisen esteiksi tunnistettiin muun muassa huonoista kokemuksista johtuvat kielteiset käsitykset ja työntekijän oma motivaation puute. Työpaikkatasolla esteitä olivat työnantajan kielteiset käsitykset koulutuksen hyödyistä ja työnantajan oma sisäinen koulutustarjonta. Makrotasolla (politiikka ja järjestelmät) koulutusjärjestelmät nähtiin etäisiksi arjen tarpeista sekä koulutus- ja työpolitiikan oletukset ristiriitaisiksi.

Työntekijöiden ja työnantajien kokemat esteet erosivat toisistaan. Työntekijät myös mainitsivat työnantajia vähemmän työpaikkaa koskevia esteitä. Eri esteiden todettiin kasautuvan ja olevan dynaamisesti vuorovaikutuksessa keskenään. Se voi johdattaa erityisesti vähän kouluttautuneita entistä kauemmaksi koulutukseen hakeutumisesta.

Jotta vähän kouluttautuneiden osallistumista koulutukseen saataisiin tuettua, toimenpiteitä tulisi kohdentaa laajemmalle kuin yksittäisiin henkilöihin. Koulutusjärjestelmien lähestyttävyyttä pitäisi kehittää, ja työnantajat tarvitsisivat lisää tietoa yksilöille tarjolla olevista ohjauspalveluista.

Julkaisu: Järvensivu, A., Vuorento, M., & Ryky, P. (2025). Aikuiskoulutukseen osallistumisen esteet koulutukseen osallistumisen monitasomallin valossa. Aikuiskasvatus, 45(3), 166–183. https://doi.org/10.33336/aik.149525

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli