Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteistutkimuksessa selvisi, että vuorotyöunihäiriöstä kärsivillä rentoutuminen nukkumaan mennessä oli vähäisempää, nukahtaminen kesti pidempään ja unen laatu oli heikompaa kuin niillä vuorotyötä tekevillä, joilla ei ollut todettu häiriötä.
Unihäiriöiset olivat myös uneliaampia sekä yö- että aamuvuoroissa. Lisäksi heidän unensa oli lyhyempää ja univaje suurempi ennen aamuvuoroja. Vuorotyöunihäiriöstä kärsivät myös nukkuivat vapaapäivinä vain vähän yli unentarpeensa, toisin kuin verrokkiryhmä.
Tutkimuksen mukaan jo kolme ilta- tai yövuoroa kuussa voi johtaa jatkuvaan väsymykseen vapaa-ajalla. Näin kävi joka toiselle vuorotyöunihäiriöstä kärsivälle sairaalatyöntekijälle.
Tunnistaminen olisi tärkeää työkyvyn tukemiseksi
Suomessa noin viidennes työvoimasta tekee vuorotyötä, mutta vuorotyöunihäiriö tunnistetaan terveydenhuollossa heikosti. Tunnistaminen olisi väitöstutkijan mukaan tärkeää.
– Se on usein merkki vuorokausirytmien häiriöstä, joka voi johtaa vakavampiin terveysriskeihin, Vanttola muistuttaa.
Väitöstyön perusteella vuorotyöunihäiriön oireiden tunnistamisen ja lievittämisen lisäksi kannattaisi kiinnittää huomiota vuorosuunnitteluun. Yövuorojen lisäksi aikaisten aamuvuorojen vähentäminen ja riittävän pitkät palautumisjaksot voivat helpottaa monen häiriöstä kärsivän oireita.
FM Päivi Vanttola väittelee 31.3. kello 16.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Shift work disorder: prevalence, manifestation, and recovery”.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Lisätiedot ja linkki etätapahtumaan Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Linkki Helsingin yliopiston tiedotteeseen: Vuorotyö voi väsyttää myös vapaalla - vuorotyöunihäiriö on terveysriski, jota ei aina tunnisteta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
