19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen

Työntekijän on tehtävä ilmoitus työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle viipymättä. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain seikkoja, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. 

Työntekijän ei siis tarvitse tehdä ilmoitusta esimerkiksi havaitessaan tuotantoprosessin jonkin vaiheen toimivan poikkeuksellisen hitaasti, jos tästä ei aiheudu vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Tavallisesti ilmoitus tehdään omalle esihenkilölle ja työntekijää edustavalle työsuojeluvaltuutetulle. Vikailmoituslomakkeita tai sähköpostiviestiä voidaan käyttää, jos ne ovat työpaikalla käytössä. 

Käytännössä on hyvin tarpeellista ja hyödyllistä ilmoittaa niin sanotuista läheltä piti -tapauksista. Niitä koskevan selvitys- ja raportointimenettelyn kehittäminen työpaikoille edistäisi sekä työsuojelua että häiriötöntä tuotantoa.

Työntekijän aloitteellista roolia työsuojelussa korostaa hänen velvoitteensa käytettävissään olevin keinoin poistaa havaitsemiaan vikoja ja puutteellisuuksia. Niiden poistaminen perustuu työntekijän kokemukseen ja saatuun opetukseen ja ohjaukseen sekä hänen ammattitaitoonsa. 

Työntekijä ei esimerkiksi saa korjata sähkölaitteiden vikoja eikä hän niitä ehkä havaitsekaan, mutta alan ammattilainen voi helposti havaita puutteita muiden käyttämissä sähkötyökaluissa. 

Työntekijä saa poistaa vain sellaisia vikoja, puutteellisuuksia tai muita epäkohtia, joihin hänellä on oikeus ja muut edellytykset. 

Jos työntekijä on poistanut vian, työnantajan on tärkeää saada tieto ilmenneestä ongelmasta. Siksi työntekijän tulee ilmoittaa havainnostaan myös silloin, kun hän on poistanut vian tai puutteen. 

Pykälän 2 momentissa säädetään työnantajan velvollisuudesta kertoa niistä toimenpiteistä, joihin työntekijän ilmoitus on antanut aihetta. Palaute annetaan ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle. 

Työnantajan velvollisuus on antaa palautetta myös silloin, kun ilmoitus hänen arvionsa mukaan ei johda toimenpiteisiin.

 Kun työnantaja voi valvoa muun henkilön kodissa tehtävän työn työolosuhteita vain osittain, tehdään ilmoitus mahdollisuuksien mukaan myös työtilan omistajalle tai haltijalle. Esimerkiksi maatalouslomittajan tulee ilmoittaa rikkoontuneesta laitteesta tilan omistajalle. 

Vastaavan tapaisia tilanteita voi tulla esille myös kotipalvelutehtävissä tai yksityishenkilön kodissa tehtävissä rakennus- ja remonttitöissä.

Esimerkiksi puunkorjuutyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (749/2001) 4 §:n mukaan työntekijän on ilmoitettava välittömästi työnantajalle ja työn vaikutuspiirissä oleville työntekijöille, jos hän joutuu poikkeamaan yhteydenpitokäytännöstä tai joutuu yksin tekemään vaarallisia koneiden huolto- tai korjaustöitä. 

Työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (933/2017) 15 §:ssä säädetään työntekijän velvollisuudesta viipymättä ilmoittaa työnantajalle tapaturmasta tai vaaratilanteesta, johon liittyy terävä instrumentti, joka voi aiheuttaa veriteitse tarttuvan infektion. 

Työpaikalla tulee sopia, miten vioista ja puutteista ilmoitetaan. 

Monella työpaikalla on käytössä sähköinen ilmoitusmenettely, jolla viesti lähtee kaikille asianosaisille. Järjestelmistä voi usein seurata reaaliaikaisesti, miten ilmoituksen käsittely etenee ja mitä sille tehdään. lmoitusten käsittelyyn voi olla muitakin tapoja.

• Ilmoituksen tekemisen tulee olla mahdollisimman vaivatonta. 
• On tärkeää, että tehdystä ilmoituksesta saa palautteen: mitä havaintoon perustuen aiotaan tehdä ja miksi.
• Kun työturvallisuusjärjestelmän ominaisuudet tukevat sujuvaa ilmoittamista ja palautteen antamista, havaintojen kirjaaminen on henkilöstölle motivoivampaa. 

Muualla kuin työnantajan tarjoamissa tiloissa tehtävän työn puutteista on ilmoitettava työnantajalle, jotta työpaikalla voidaan keskustella mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. 

Esimerkkejä puutteista:

• suuri työkuorma
• epärealistiset aikataulut
• toimimattomat ohjelmistot
• vähäinen tauotus
• pitkäaikainen paikallaan olo
• työpäivien pidentyminen 
• sosiaalisen tuen puute.

Työpaikalla on tärkeää käydä keskustelua ja sopia yhteiset pelisäännöt hybridityön tekemiseen.

Tehdyistä toimenpiteistä voi kertoa suullisesti tai järjestelmän kautta.

Jos työpaikalla on käytössä sähköinen ilmoitusmenettely, siihen sisältyy usein mahdollisuus seurata ilmoituksen etenemistä ja korjaavia toimenpiteitä. Henkilöstön motivaatio ilmoittaa puutteista säilyy paremmin, kun he saavat tiedon siitä, että asia on käsitelty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Työnantajan velvollisuus on antaa palautetta myös silloin, kun ilmoitus ei hänen arvionsa mukaan johda toimenpiteisiin.

Työnantajan on suositeltavaa ryhtyä toimiin niin pian kuin mahdollista. Yhtä selkeää aikarajaa ei voida määritellä, koska tarvittavat toimenpiteet voivat vaihdella kestoltaan. 

Monilla työpaikoilla on määritelty käsittelyajat, jotka auttavat varmistamaan, että toimenpiteet tehdään riittävän nopeasti ja mahdolliset vaaratilanteet ehditään ehkäistä.

On tärkeää ilmoittaa havaitsemansa turvallisuuspuutteet. Ilmoittamatta jättäminen voi aiheuttaa toiselle työntekijälle haittaa ja pahimmillaan tapaturman. Ilmoittamatta jättäminen voi aiheuttaa myös esimerkiksi häirinnän jatkumisen. 

Ilmoittaminen on osa työnantajan ja työntekijän välistä turvallisuustoimintaa, jonka perusteella työpaikalla osataan ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin.