48 § Henkilöstötilat

Henkilöstötilat on järjestettävä myös siirtyviin työkohteisiin, kuten rakennustyössä. 

Sama koskee työtä, jota tehdään esimerkiksi toisen henkilön kodissa, kuten kodinhoitajat, kotisairaanhoitajat tai lomittajat. Tällöin voi olla tarkoituksenmukaisinta sopia työkohteessa olevien tilojen käyttämisestä tähän tarkoitukseen.

Työpaikalla on oltava asianmukaiset tilat myös lepoa varten jo 1 momentin mukaan. 

Erityisesti raskaana olevien naisten ja imettävien äitien tulee voida tarvittaessa mennä lepäämään. Työterveyshuolto voi tarvittaessa arvioida kyseisen levon tarpeen. Käytännössä tätä säännöstä tarvitaan vain harvoin nykyisten äitiys- ja vanhempainlomajärjestelyjen vuoksi. 

Voimassa ovat:

• valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
• työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994)
• valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) 
• valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveellisyys- ja turvallisuusvaatimuksista (577/2003).

Työehtosopimuksissa voi myös olla henkilöstötiloista määräyksiä. 

Henkilöstötiloihin kuuluvat ruokailu-, pukeutumis-, peseytymis-, wc-, lepo- ja odotustilat. Työnantajan on järjestettävä henkilöstötilat sekä kiinteälle työpaikalle että siirtyviin kohteisiin ja liikkuvaan työhön.

Henkilöstötilojen asianmukaisuutta arvioitaessa keskeisiä kriteerejä ovat käyttötarve ja käytettävyys. Työolosuhteet, kuten lämpökuormitus, luonnonvalon puute ja muut vastaavat tekijät, voivat asettaa erityisiä vaatimuksia henkilöstötiloille tai niihin johtaville kulkureiteille.

Tarkempia säännöksiä ja ohjeita:

• työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994)
• valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveellisyys- ja turvallisuusvaatimuksista (577/2003)
• eri alojen työehtosopimukset (alakohtaiset määräykset)
• Rakennustiedon RT-kortti 103140 Henkilöstötilat (2020), joka sisältää pysyvien työtilojen pukeutumis-, peseytymis- ja henkilöstötilojen suunnittelukriteerit.

Työturvallisuuslaki ei anna tähän täsmällistä vastausta. Lain nojalla annetussa asetuksessa viitataan yleisluonteisesti työn luonteeseen ja työntekijöiden lukumäärään nähden riittävään mitoitukseen.

Työn luonteeseen vaikuttavat muun muassa työn likaavuus, fyysinen kuormittavuus ja työvuorojärjestelyt. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon työmatkaliikkuminen esimerkiksi pyörällä sekä siitä aiheutuvat peseytymistilojen tarpeet. Myös työvaatetuksen erityistarpeet, kuten kuivausmahdollisuudet, tulee huomioida.

Työnantajalla on työnjohto-oikeuteen kuuluva lakien sekä työehto- ja työsopimusten tulkintaoikeus. Erimielisyystilanteissa noudatetaan työnantajan perusteltua näkemystä normien tulkinnasta.

Työympäristön altisteiden syntymisen ja leviämisen rajoittaminen on keskeinen keino vähentää altistumista. Tehokas tapa on erottaa fyysisesti likaiset ja puhtaat tilat toisistaan. Työnantaja ratkaisee, millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää.

Kontaminaation ehkäisyssä keskeistä on tilojen välinen rajapinta ja sen kautta kulkeminen.

Esimerkkejä toimivista ratkaisuista:

• puhtaan tilan ylipaineistaminen
• pölyä sitovien mattojen ja oviverhojen käyttö sisäänkäyntien yhteydessä
• likaantuneiden työvaatteiden ja suojainten imurointi ennen siirtymistä puhtaisiin tiloihin
• kertakäyttöisten suojavaatteiden käyttö runsaasti pölyävissä töissä.

Rakennustyömailla ja muilla liikkuvilla työntekopaikoilla on usein tarkoituksenmukaista käyttää tilapäisinä henkilöstötiloina modulaarisia tilaelementtejä, kun ne ovat helposti saavutettavia ja sisältävät tarvittavat rakenteet ja varusteet.

Tilaelementtejä voidaan yhdistellä tarpeen mukaan, ja työvoiman määrän muuttuessa myös henkilöstötiloja voidaan muokata joustavasti.

Tauottamisen lähtökohtana on katkaista työstä aiheutuva jatkuva kuormitus. Raskaana olevan työntekijän lepoaikaa ei ole täsmällisesti määritelty, joten tauottamiseen tai lepotauon pituuteen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Tarvittaessa työterveyshuolto voi arvioida levon tarpeen.