Työterveyshuoltoa koskevat väitteet tarkastelussa

Työterveyshuoltoa pitää kehittää, mutta mihin suuntaan? Kokosimme tälle sivulle työterveyshuoltoa koskevia yleisiä väitteitä ja tarkastelimme niitä tilastojen ja tutkimuksen valossa.
Kolme henkilöä seisovat vierekkäin valoisalla toimistorakennuksen käytävällä ja katsovat kauas.

Työterveyshuoltoon kohdistuu uudenlaisia odotuksia yhteiskunnan muutoksissa. Eri näkökulmien ymmärtäminen on edellytys työterveyshuollon kehittämiselle ja uudistamiselle.

Vuoden 2027 alussa astuu voimaan päivitetty asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä. Asetusmuutos tarjoaa hyvän tilaisuuden kehittää työterveyshuollon vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Samalla on pidettävä huolta siitä, miten toteutuu työterveyshuollon ykköstehtävä eli työkyvyn ylläpito ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja hoito.  

Miltä erilaiset ehdotukset ja väitteet näyttävät tilastojen ja tutkimuksen valossa? Asiantuntijamme vastaavat. 

Jokaisen väitteen alla on lyhyt tiivistelmä, ja plusmerkistä avautuu laajempi vastaus. 

Väite 1: Työterveyshuolto tulee kalliiksi yhteiskunnalle

Ei tule. Työterveyshuolto rahoitetaan lähes kokonaan työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, ei verorahoilla. Oikeastaan on päinvastoin: Kun työterveyshuolto hoitaa merkittävän osan työssäkäyvien terveydenhuollosta, julkiselle terveydenhuollolle jää enemmän resursseja työterveyshuollon ulkopuolella olevien hoitamiseen. 

Väite 2: Työterveyshuolto maksaa yrityksille liikaa

Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet viime vuosina, joten huoli on ymmärrettävä. Hinnan lisäksi olennaista on arvioida, mitä rahalla saa ja vastaavatko saadut palvelut työpaikan tarpeisiin. 

Väite 3: Työterveyshuolto ei vastaa yrityksen odotuksiin

Kaikkien yritysten kohdalla odotukset eivät täyty. Joidenkin tutkimustulosten mukaan alle puolet organisaatioasiakkaista on tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin. Uusittu asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä pyrkii korjaamaan tätä asiaa. 

Väite 4: Työterveyshuollosta ei ole pienelle yritykselle tarpeeksi hyötyä

Hyötyä voi olla paljon, mutta se ei synny itsestään. Pieni yritys saa työterveyshuollosta eniten irti, kun se miettii ensin omat tarpeensa ja tekee aktiivista yhteistyötä oman työterveystiiminsä kanssa. 

Väite 5: Työterveyshuollon pitäisi olla työpaikoille vapaaehtoista

Suurelta osin näin onkin. Työntekijöiden sairaanhoito on yrityksille kokonaan vapaaehtoista. Lakisääteistä ja kansainvälisten velvoitteiden mukaista on sen sijaan työterveyshuollon ykköstehtävä: työkyvyn ylläpitäminen ja työperäisten sairauksien ehkäisy.

Väite 6: Työterveyshuollosta on tullut hyväosaisten ohituskaista

Ehkäisevän työterveyshuollon piirissä on noin 90 prosenttia palkansaajista, ja tähän joukkoon kuuluu myös pienituloisia ja pätkätyöläisiä. Vaikka hoitoon pääsy on joskus nopeampaa työterveyshuollon kuin oman terveyskeskuksen kautta, sen ei tule toimia ohituskaistana julkisiin palveluihin. Tutkimuksiin, hoitoon ja lähetteisiin pätevät samat perusteet kuin julkisessa terveydenhuollossa. 

Väite 7: Työterveyshuolto on päällekkäinen järjestelmä muun soten kanssa

Työterveyshuollon ydintehtävää ei tee kukaan muu. Se on ainoa sote-toimija, jolla on yhteys potilaan työpaikkaan ja erityisosaamista työn ja terveyden välisistä yhteyksistä. 

Väite 8: Koko työterveyshuolto pitäisi ajaa alas

Työterveyshuollon alasajo ei poistaisi palvelujen tarvetta, vaan siirtäisi sen muualle. Työssäkäyvien suomalaisten sairauksia ja työkyvyn tuen haasteita olisi edelleen, ja esimerkiksi valtion tai hyvinvointialueiden pitäisi kantaa vastuu niiden ehkäisystä, hoidosta ja kustannuksista.