Muistan vuosien takaa, kun keskustelin ystäväni kanssa organisaatiomme jatkuvista muutoksista. Teimme niitä koko henkilöstön kanssa yhdessä kehittääksemme toimintaamme vuosittain. Mieleeni jäi erityisesti tämä ystäväni toteamus:
”Miksi ihmeessä muutatte jatkuvasti toimintaa? Siinä ei ole mitään järkeä, sillä eiväthän ihmiset halua muutoksia.”
Haluavatko ihmiset muutoksia?
Muistan edelleen hyvin, mitä kommenttiin vastasin. Vastaukseni on edelleen todella tärkeä ja kiteyttää mielestäni hyvin uudistamisen ja kehittämisen punaisen langan. Vastasin hänelle:
”Niin, ihmiset eivät halua, että heitä muutetaan, mutta jokainen haluaa varmasti olla itse tekemässä muutoksia omaan työhönsä tai omaan organisaatioonsa.”
Mitä enemmän ihmisiä osallistetaan toiminnan kehittämiseen, mitä enemmän heitä kuunnellaan ja tehdään aitoa yhteistyötä, sitä varmempaa on, että keskustellut ideat ja toimintatapojen muutokset motivoivat kaikkia ja tekevät arjesta helpompaa.
Ajatukset, kokeilut ja uudet toimintatavat eivät tule vain mahdollisesti kaukana asiakkaista olevalta johdolta, vaan ne syntyvät koko henkilöstön arjesta ja haasteista. Kaikkien ottaminen mukaan kehittämiseen luo motivaatiota helposti ja yksinkertaisesti – paremmin kuin monimutkaiset johtamismallit.
Miten saisimme tuloksia nopeammin?
Joskus kannattaa myös katsella omasta organisaatiosta ulospäin. Aina kaikkea kehittämistä ei kannata aloittaa aivan nollasta, vaan hyviä ideoita ja onnistumisia voi myös kopioida muista organisaatioista.
Ottamalla käyttöön muiden kokemuksia ja onnistumisia voidaan saada tuloksia aikaan huomattavasti nopeammin. Usein pahimmat karikot on jo opittu välttämään. Onnistumiset monistavat onnistumisia ja luovat positiivista henkeä nopeasti – uskoakseni kaikki haluavat myös puhua omista onnistumisistaan.
Nuorissa on tulevaisuus
Oivalsin keväällä 2020 erittäin tärkeä asian pitäessäni johtamisesitystä upealle nuorten opiskelijoiden ryhmälle. Kerroin esityksessä omasta historiastani, omista virheistäni ja toki myös omista onnistumisista ja johtamisen oivalluksista työurani aikana.
Yhden asian valitettavasti unohdin kokonaan tehdä, ja sillä olisin itsekin voinut saada oivalluksia ja oppinut lisää tulevaisuuden johtamisesta. En nimittäin kysynyt opiskelijoilta:
”Minkälaista johtamista te kaipaatte, minkälaiset asiat saavat teidät onnistumaan ja tekemään parhaanne?” Aika olennainen kysymys juuri heidän tulevaisuutensa ja motivaationsa kannalta tulevaisuuden työpaikoissa.
Johtamisverkosto jakaa onnistumisia
Samanlaisista oivalluksista on nyt kyse TYÖ2030-ohjelman johtamisverkostossa. Virallisesti Työterveyslaitoksen TYÖ2030-sivulla todetaan:
"Johtamisverkoston tavoitteena on jakaa yritysten ja julkisten organisaatioiden onnistuneita kokemuksia hyvästä johtamisesta ja työelämästä. Johtamisverkosto kokoaa yhteen ohjelman kummeja, joiden organisaatioissa on saavutettu todistettavasti tuloksia kilpailukyvyn ja talouden suhteen hyvän ihmisten johtamisen ja yhdessä tekemisen avulla. Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa nuorten ja tulevaisuuden johtajien saavuttamiseksi."
Nyt jos koskaan on oikea aika yhdistää osaaminen, eri näkökulmat ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Tehdään kaikki yhdessä Suomen työelämästä maailman paras vuoteen 2030 mennessä yksinkertaisin arjen keinoin:
- Osallistetaan kaikki ideoimaan uutta.
- Monistetaan hyväksi koettuja onnistumisia.
- Otetaan myös nuoret mukaan ideoimaan meidän ja etenkin heidän omaa tulevaisuuttaan.
Tehdään tulevaisuus yhdessä, sillä osaaminen asuu meissä kaikissa.
Tekstin kirjoittaja Ari Rämö vetää TYÖ2030-ohjelman johtamisverkostoa. Hän on johtamisen kehittäjä ja konsultti.
Kommentointi