Kuulun siihen 54 prosenttiin suomalaisista, jotka tuntevat työn imua eli työssä koettua myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa useita kertoja viikossa. Töissä siis riittää virtaa, innostusta ja syvää keskittymistä. Tuottavuudestani ja sitoutuneisuudestani hyötyy myös rakas Työterveyslaitokseni.
Työn imu hyödyttää kaikkia osapuolia ja, mikä parasta, keinot sen lisäämiseksi työpaikoilla eivät ole mikään salaisuus. Jo kolmen vuosikymmenen ajan tutkimuskirjallisuus on osoittanut erilaisia työn imua lisääviä työn voimavaroja, joista sosiaaliset voimavarat ovat keskeisessä asemassa.
Siksi olenkin erityisen huolestunut siitä, että työn sosiaaliset voimavarat, kuten luottamus, reilu kohtelu ja tuki työtovereilta, ovat heikentyneet viime kesästä.
Vielä ei kuitenkaan kannata heittää kirvestä kaivoon, sillä muutokset työn sosiaalisissa voimavaroissa ovat varsin pieniä. Kuitenkin nyt pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten näitä voimavaroja kasvatetaan ja vaalitaan.
Sosiaaliset voimavarat ovat yhteyttä toisiin
Sosiaalisten voimavarojen pohjarakenteet muodostuvat kunnioittavasta ja empaattisesta yhteydestä toisiin. Siksi niitä on mahdollisuus vahvistaa työssä kuin työssä.
Se on opastusta, neuvomista, avun tarjoamista, tsemppaamista, kiittämistä ja kuuntelemista. Se on luottamusta siihen, että toinen on kykeneväinen työssään. Se on tukea ja rohkaisua myös silloin, kun toinen epäonnistuu.
Entä jos toista ei koskaan näe työpaikalla? Etätyö on modernin työelämän arvoitus. Tuoreimpien havaintojen mukaan se on kielteisesti yhteydessä tärkeisiin sosiaalisiin voimavaroihin. Toisaalta etätyö myös tarjoaa mahdollisuuksia purkaa työkuormaa tehokkaasti ja sovittaa työtä muuhun elämään.
Työpaikalla voi olla vaikeaa vaalia sosiaalisia voimavaroja, jos toista ei kohtaa kasvokkain. Läsnätyöpakkokaan ei välttämättä ole se paras ratkaisu: sosiaalisia voimavaroja on vaikea vahvistaa kasvokkain, jos toinen pakotetaan paikalle vasten toiveitaan.
On tärkeää, että työpaikoista tehdään tiloja, jonne on mielekästä mennä aina kun mahdollista, sillä sosiaalisia voimavaroja voi olla helpompi välittää kasvokkain.
Sosiaaliset voimavarat eivät ole vain tärkeitä työn imun edistäjiä, vaan ne ovat tärkeitä myös työuupumuksen kielteisen kehitystrendin pysäyttämisessä: ihminen, joka kokee arvostusta työyhteisössään, kestää monia työn rasituksia.
Lisätietoja:
Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa on tarkasteltu suomalaisen työhyvinvoinnin kehitystä jo vuodesta 2019 alkaen.
Vuonna 2025 Miten Suomi voi? -tutkimus toteutettiin osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Tutkimuksen rahoitus tuli EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Vuodesta 2026 alkaen Tutkimuksen rahoituksesta vastaa Työterveyslaitos.
Kommentointi