Joka neljäs työntekijä kokee, ettei työnantaja tue liikkumista millään tavalla

Työterveyslaitoksen ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilaamasta työntekijäkyselystä käy ilmi, että yleisimmät tavat tukea työntekijöiden liikkumista ovat liikuntaedun tarjoaminen, peseytymis- ja pukeutumistilojen järjestäminen työpaikalla ja liikuntaohjeiden tai -vinkkien antaminen. Työntekijöistä 26 % sanoo, ettei saa työnantajaltaan mitään tukea liikuntaan. Yli puolelle työntekijöistä ei ole myöskään kerrottu, korvaako työnantajan vakuutus, jos työntekijälle sattuu etäpäivän aikana liikkuessaan tapaturma.
-
Annu Haapakangas
Annu Haapakangas
johtava tutkija

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA ja Työterveyslaitos tiedottavat 5.10.2021

Tuoreen työntekijöiden liikkumista selvittävän kyselyn mukaan kaksi kolmesta (67 %) kokee, että pandemiasta huolimatta heidän liikkumisensa työpäivän aikana on pysynyt ennallaan.

– Yleisessä keskustelussa helposti unohtuu, että valtaosa suomalaisista on työskennellyt pandemia-aikanakin pääasiallisesti läsnätyössä. Tässä ryhmässä liikkuminen on ollut pääasiallisesti samanlaista kuin aiemminkin, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annu Haapakangas sanoo ja jatkaa:

– Pääasiassa etätyötä tekevien kannattaa kiinnittää liikkumiseen entistä enemmän huomiota, sillä etätyötä tekevistä 40 % raportoi, että työpäivän aikainen liikkuminen on vähentynyt. Haapakangas ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth kannustavat työpaikkoja kokeilemaan kävelykokouksia ja ulkoilun yhdistämistä työpäiviin.

– Työpaikoilla on monenlaisia kohtaamisia, keskusteluja ja infotilaisuuksia, jotka voisi toteuttaa ulkona kävellen joko etänä tai yhdessä työkavereiden kanssa. Kokeilua ei kannata kuitenkaan aloittaa perinteisestä kokouksesta, jossa on pitkä asialista, Haapakangas vinkkaa.

–  Erityisesti paljon etätöitä tekeviä kannattaisi kannustaa osallistumaan kävelykokouksiin, sillä ne katkaisevat istumista. Luontoympäristö voi myös vähentää stressiä ja lisätä myönteisiä tunteita, Malve-Ahlroth sanoo.

Kävelykokousten pitäminen on kyselyn mukaan vielä varsin harvinaista. Vain 3 % työntekijöistä kertoo, että työyhteisö on järjestänyt niitä. Lisäksi 5 % vastaajista sanoo, että työnantaja on kannustanut ulkoilemaan kokouksien aikana ja 8 % kertoo, että heitä on kannustettu ylipäätään ulkoilemaan työpäivien aikana.

– Vaikka nämä luvut ovat pieniä, pandemia näyttäisi vahvistaneen toimistotyöntekijöiden kiinnostusta ulkona työskentelyyn sekä Suomessa että maailmalla, Haapakangas pohtii.

Liikunta on edelleen alihyödynnetty keino työpaikoilla

Yleisimmät työnantajien tavat kannustaa työntekijöitä liikkumaan ovat liikuntaedun tarjoaminen (45 %), peseytymis- ja pukeutumistilojen järjestäminen työpaikalla (26 %) ja liikuntaohjeiden tai -vinkkien antaminen (14 %). Työntekijöistä 26 % sanoo, ettei saa työnantajaltaan mitään tukea liikuntaan.

– Kyselyn mukaan suomalaisista yrityksistä melkein puolet tukee rahallisesti henkilöstön liikkumista. Tämä on hyvä asia, sillä jokainen henkilöstön liikuntaan satsattu euro tulee takaisin moninkertaisena. Valitettavasti monet muut liikunnalliset keinot ovat käytössä paljon heikommin, vaikka osa niistä olisi työnantajalle jopa täysin maksuttomia. Tutkituista hyödyistä huolimatta liikunta on alihyödynnetty keino parantaa sekä henkilöstön hyvinvointia että bisnestä. Panostukset henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavat suotuisasti myös työnantajakuvaan, kertoo kehittämispäällikkö Miia Malvela Liikkuva aikuinen -ohjelmasta.

Monelle jäänyt epäselväksi, kuka korvaa etätyöpäivänä tapahtuneen liikuntatapaturman kustannukset

Haapakangas muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla kannattaisi käydä läpi etätyöhön liittyvät vakuutuskysymykset. Kyselyn mukaan yli puolelle työntekijöistä (57 %) ei ole viestitty etätyöpäivän aikana liikkumiseen liittyvästä vakuutusturvasta.

– Työntekijälle saattaa tulla yllätyksenä, että työnantajan vakuutus ei korvaakaan, jos nyrjäyttää nilkkansa esimerkiksi lounastauon aikana ulkoillessaan. Moni työnantaja onkin täydentänyt etätyön vakuutusturvaa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, Haapakangas sanoo.

Työntekijöistä 34 % kertoo, että heille on viestitty korvausvastuista etäpäivän aikana tapahtuvasta liikkumisesta ja että heillä työnantajan vakuutus korvaa mahdolliset tapaturmat. 9 % kertoo, että työnantaja on informoinut asiasta ja työnantajan vakuutus ei korvaa.

Näin kysely tehtiin

  • Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) tilasivat kyselyn SynoInt-tutkimusyritykseltä.
  • Kyselyyn vastasi syyskuussa 2021 tuhat suomalaista, joista työelämässä mukana olevia oli 602.
  • Kysely toteutettiin internet-paneelissa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.

Terveellinen työ 2020-2022

  • Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
  • Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020-2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
  • Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ – ttl.fi

Lisätiedot

  • Työterveyslaitos, erikoistutkija Annu Haapakangas, annu.haapakangas [at] ttl.fi (annu[dot]haapakangas[at]ttl[dot]fi), p. 030 4747 521
  • Liikkuva aikuinen -ohjelma, kehittämispäällikkö Miia Malvela, miia.malvela [at] liikkuvaaikuinen.fi (miia[dot]malvela[at]liikkuvaaikuinen[dot]fi), p. 050 4432 376

Jaa sisältö somessa!