Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena (TEIJO) -tutkimus perustui haastatteluihin ja työpajoihin viidessä organisaatiossa. Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto, ja sitä rahoitti Työsuojelurahasto.
Tekoäly voi näyttäytyä työkaluna tai työkaverina
Tutkimuksessa tekoäly näyttäytyi esihenkilölle työkalun lisäksi ajattelu- ja sparrauskumppanina, jopa työkaverina Työkaveriksi hahmotettuun tekoälyyn voidaan suhtautua vuorovaikutteisena toimijana, ei vain esihenkilön hallitsemana välineenä.
– Esihenkilöt voivat personoida tekoälyä ja liittää siihen inhimillisiä piirteitä. Tekoälylle saatetaan puhua kuin ihmiselle, ja sen kanssa voidaan kokea muodostuvan henkilökohtainen suhde, erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta sanoo.
Tekoälyn inhimillistäminen ja personointi voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon esihenkilö luottaa tekoälyyn ja millaisia tehtäviä hän antaa sille. Tekoäly voi parantaa viestinnän ja palautteen selkeyttä ja ystävällisyyttä, mutta samalla voi syntyä jännite viestinnän laadun sekä aitouden, inhimillisyyden ja omannäköisyyden välille.
– Johtamisen ydinkysymys ei siis ole vain se, mitä tekoäly osaa tehdä, vaan mitä esihenkilö päättää antaa sen tehdä, Känsälä kiteyttää.
Tekoälyn käytön seuraukset näkyvät aivotyössä
Johtajien ja esihenkilöiden työ on vaativaa aivotyötä. Tekoälyn käyttö voi vaikuttaa siihen, mihin työssä kiinnitetään huomiota, miten tietoa käsitellään ja millaiseen tilannekuvaan päätökset perustuvat. Tutkimuksessa tekoälyn käytön seuraukset tulivat esiin lähes kaikilla aivotyön osa-alueilla.
– Tekoäly voi tukea tiedonkäsittelyä, jos työkalut auttavat käsittelemään suuria tietomääriä, muodostamaan kokonaiskuvaa ja vapauttamaan aikaa tehtävistä, joissa ihmisen erityistä asiantuntemusta ei välttämättä tarvita. Näin aikaa voi jäädä enemmän harkintaa, vuorovaikutusta ja ihmisten kohtaamista vaativiin tehtäviin, tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta sanoo.
– Tekoälyn hyödyntäminen voi kuitenkin myös tehdä aivotyöstä kuormittavampaa. Samat työkalut, jotka helpottavat tiedonkäsittelyä, voivat lisätä tarkistamisen tarvetta ja päätöksenteon vaikeutta. Tämä tutkimuksessa tunnistettu jännite näkyi monilla aivotyön osa-alueilla.
Tekoälyn käyttöönotto ei siis automaattisesti johda hyötyihin. Virheet, vinoumat ja vanhentunut tieto voivat ohjata huomiota harhaan, ja kasvava tiedon määrä voi lisätä kuormittavuutta.
– Tilanne voi lamauttaa päätöksentekoa. Tekoälyä hyödyntävät johtamisen järjestelmät voivat tuottaa liian laajan ja perusteellisen tilannekuvan, jonka kanssa esihenkilö on helisemässä eikä aikaa vapaudukaan ihmiselle, Kalakoski muistuttaa.
Opas auttaa hyödyntämään tekoälyä harkitusti
Tutkimushankkeen osana on laadittu opas Tekoäly esihenkilötyössä antamaan käytännönläheistä apua esihenkilöille tekoälyn hyödyntämiseen harkitusti. Maksuton opas auttaa tunnistamaan, millaisissa tehtävissä tekoäly voi tukea esihenkilötyötä ja milloin tarvitaan ihmisen harkintaa.
– Tekoälyä ei kannata käyttää ihmisten johtamisessa vain siksi, että se on teknisesti mahdollista. Harkitusti hyödynnettynä tekoäly tukee esihenkilötyötä ja työhyvinvointia, erikoistutkija Matti Laukkarinen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Opas muistuttaa, että johtamisen perusteet säilyvät ennallaan. Esihenkilöt vastaavat yhä tavoitteiden asettamisesta, työntekijöiden kohtaamisesta ja ihmisiä koskevasta harkinnasta.
– Opas auttaa esihenkilöä tunnistamaan tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia esihenkilötyössä. Tarjolla on käytännönläheistä tukea myös tekoälyn käytön johtamiseen työyhteisöissä, Laukkarinen kuvaa.
Opas avaa tekoälyn erilaisia toimintamuotoja ja käyttökohteita. Vinkkejä annetaan generatiivisen, ennakoivan ja agenttisen tekoälyn hyödyntämiseen. Samalla neuvotaan, mitä seikkoja esihenkilön on syytä arvioida. Erityistä huomiota saavat keinot, joilla voidaan välttää kuormittumista ja tukea vastuullista päätöksentekoa.
Tutustu tutkimukseen
- Lue tutkimushankkeen loppuraportti (Julkari.fi)
- Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena – TEIJO -hankkeessa tutkittiin, miten tekoäly voi tukea nimenomaan ihmisten johtamista, ei vain asioiden ja prosessien hallintaa. Tutkimusaineisto koostuu 41 haastattelusta (esihenkilöitä ja työntekijöitä) kolmessa ICT-alan organisaatiossa ja kahdessa kuntaorganisaatiossa. Lisäksi hankkeessa on toteutettu työpajoja ja esihenkilöiden havainnoivia haastatteluja. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Vaasan yliopisto.
- Tutkimushanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta.
Lataa maksuton opas
Lisätiedot
- Marja Känsälä, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 951, marja.kansala [at] ttl.fi (marja[dot]kansala[at]ttl[dot]fi)
- Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, puh 046 851 4008, virpi.kalakoski [at] ttl.fi (virpi[dot]kalakoski[at]ttl[dot]fi)
- Matti Laukkarinen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 3740, matti.laukkarinen [at] ttl.fi