Työterveyslaitos on ollut mukana työryhmässä ja laatinut toimintasuunnitelman erityisesti työelämää koskevan luvun. Johtava tutkija Satu Mänttäri vastaa kysymyksiin työpaikoilla tarvittavista toimista.
Miksi aihe on tärkeä työelämän kannalta?
Pitkittyneet hellejaksot lisäävät terveys- ja turvallisuusriskejä väestössä, työelämässä ja palvelujärjestelmässä myös Suomessa.
Kuumuudelle altistuu työssään jo nykyisin suuri määrä suomalaisia, erityisesti ulkotöissä, teollisuudessa, kuljetusalalla sekä muissa kuumissa työympäristöissä. Kuumuus voi heikentää työ- ja toimintakykyä, kasvattaa tapaturmariskiä, pahentaa perussairauksien oireita tai johtaa lämpösairauksiin.
Kansallista toimintasuunnitelmaa tarvitaan, jotta helteisiin voidaan varautua ennakoivasti ja yhdenmukaisesti eri sektoreilla. Tavoitteena on turvata työntekijöiden terveys, työkyky ja turvallisuus, ehkäistä kuumuudesta aiheutuvia sairastumisia ja tapaturmia sekä tukea työpaikkojen valmiuksia toimia turvallisesti myös pitkittyneiden hellejaksojen aikana.
Mitkä ovat keskeisiä johtopäätöksiä työelämälle?
Pitkittyneiden hellejaksojen vaikutukset työterveyteen, työturvallisuuteen ja työkykyyn tulee huomioida nykyistä systemaattisemmin. Lämpökuormituksen riskit tulee tunnistaa työpaikkojen riskinarvioinnissa ja huomioida työterveyshuollon toiminnassa nykyistä paremmin. Erityisen tärkeää on tunnistaa työntekijät, joilla on suurentunut riski kuumuuden aiheuttamille terveyshaitoille.
Toimintasuunnitelma painottaa myös työpaikkojen, työterveyshuollon, työsuojelun ja viranomaisten yhteistyötä sekä tarvetta lisätä koulutusta, ohjeistusta ja helposti saatavilla olevia käytännön työkaluja hellevarautumisen tueksi.
Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää kuumatyön ja lämpökuormituksen seurantaa sekä kuumuuteen liittyvien terveys- ja vaaratapahtumien raportointia Suomessa.
Miten toimintasuunnitelmaa voidaan hyödyntää työelämässä?
Toimintasuunnitelma suosittelee, että helteisiin varautuminen sisällytetään osaksi työpaikkojen normaalia riskienhallintaa sekä työterveys- ja työturvallisuustoimintaa.
Lämpökuormitukseen liittyviä riskejä voidaan vähentää esimerkiksi tunnistamalla kuumuudelle eniten altistuvat työtehtävät ja työntekijäryhmät, suunnittelemalla työn ja taukojen ajoitusta, parantamalla työtilojen viilennystä sekä huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä ja palautumisesta.
Toimintasuunnitelma tarjoaa suuntaa myös työterveyshuolloille, työnantajille, työsuojelulle ja viranomaisille siitä, miten helteen terveysvaikutuksia voidaan ennakoida ja hallita.
Toimintasuunnitelmassa tuodaan esiin myös Työterveyslaitoksen HeatFit-hankkeessa laaditut uudet suositukset kuumassa työskentelyn tauottamiseen. Aiemmista periaatteista poiketen suosituksissa huomioidaan työympäristön lämpötilan lisäksi työn fyysinen kuormittavuus. Näin taukojen määrä ja kesto voidaan mitoittaa paremmin työntekijän todellisen lämpökuormituksen mukaan.
Tutustu toimintasuunnitelmaan ja suosituksiin
Lisätiedot
- Satu Mänttäri, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 6093, satu.manttari [at] ttl.fi (satu[dot]manttari[at]ttl[dot]fi)
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2514, pauliina.kangas [at] ttl.fi