Uutinen

17.12.2025

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: joulukuu 2025

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kahdeksan tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi kaupan alan työkuormitusta, osasairauspäivärahan käyttöä ja sitä, millainen lyhytpsykoterapian ja muun keskusteluhoidon nykytila on työterveyshuolloissa. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Laura Salonen

erikoistutkija

Otto Pankkonen

tutkija

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Joulukuun tutkimuskatsauksen sisällys

Suomi tarvitsee vahvempia keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Lyhytpsykoterapian toteutukset vaihtelevat paljon työterveyshuolloissa
Kaupan alalla kuormitushuippuihin pitää kiinnittää huomiota
Implementaatiotutkimuksen hyödyntäminen tukisi sote-alan kehittämishankkeita
Monitasoiset dynamiikat muovaavat matalasti koulutettujen koulutus- ja urapolkuja
Työterveyshuollon ja sote-palvelujen yhteistyön vaikuttavuutta ei ole juuri selvitetty
Osasairauspäiväraha voi vähentää ennenaikaista työstä poistumista
Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, mutta eri tavoin eri ammattiryhmissä

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus joulukuu 2025 (pdf)

1. Suomi tarvitsee vahvempia keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

Suomi on pitkään ollut kestävän kehityksen mallimaa kansainvälisissä vertailuissa. Kasvava ekologinen jalanjälki ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kuitenkin osoittavat, että kestävää kehitystä edistävien toimien vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen kestävän kehityksen toimien vaikuttavuutta, niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä sitä, missä määrin ne pystyvät tukemaan yhteiskunnan siirtymää kohti kestävää kehitystä.

Tutkimuksen mukaan Suomessa on onnistuttu lisäämään tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja luomaan vakiintuneita rakenteita ja strategioita sen edistämiseksi. Nykyiset kestävän kehityksen toimet eivät riitä käynnistämään laajaa yhteiskunnallista muutosta, jossa talous, tuotanto, kulutus ja hallintomallit siirtyvät ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle.

Nykyiset toimet nojaavat pääosin pehmeisiin keinoihin, kuten viestintään ja vapaaehtoisiin sitoumuksiin, kun taas sitovat lainsäädännölliset ja taloudelliset ohjauskeinot puuttuvat. Ekologinen kestävyys jää talouskasvun ja turvallisuuspolitiikan varjoon, ja kansalaisten osallistuminen on edelleen pinnallista.

Kestävän siirtymän edistämiseksi Suomi tarvitsee selkeitä, tieteeseen perustuvia päätöksiä, lainsäädännön muutoksia ja entistä parempaa sektorien välistä koordinointia. Pelkkien strategioiden sijaan tarvitaan konkreettisia toimia ja niiden tehokasta toimeenpanoa.

Julkaisu: Lyytimäki, J., Kentala-Lehtonen, J., Halme, Linnanen, L., Mönkkönen, M., Ratinen, I., Salonen, A.O., Soini, K., Soininen, N., Teperi, A-M. & Toivanen, R. (2025). Assessing the effectiveness of Finland’s sustainable development policy to facilitate a sustainability transition. Discover Sustainability 6, 751. https://doi.org/10.1007/s43621-025-01658-z

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

2. Lyhytpsykoterapian toteutukset vaihtelevat paljon työterveyshuolloissa

Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin työkyvyttömyyden syy Suomessa. Psykoterapia on havaittu hyvin toimivaksi hoitomuodoksi yleisimpien mielenterveyden häiriöiden oireiden lievittämisessä. Tietoa siitä, miten työterveyshuolloissa tarjotaan lyhytpsykoterapiaa ja muuta keskusteluhoitoa mielenterveyttä uhkaaviin ongelmiin, on saatavilla heikosti.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin lyhytpsykoterapian sekä muun keskusteluhoidon nykytilaa työterveyshuolloissa sähköisen kyselyn avulla. Vastauksia kyselyyn saatiin 47:ltä työterveyshuollon palveluntuottajalta eri hyvinvointialueilta, pääosin johtavassa asemassa olevilta lääkäreiltä.

Tulosten mukaan työterveyshuoltojen palveluvalikoimassa olevan lyhytpsykoterapian ja muun keskusteluhoidon tarjonta oli monimuotoista. Palveluiden tarjonnassa ja toteutuksessa oli kuitenkin paljon vaihtelevuutta työnantajittain ja palvelumuodon mukaan.

Lyhytpsykoterapia oli yleisempää isoissa työterveyshuolloissa, ja suurimmalla osalla työterveyshuolloista oli käytössään hoitoonohjauksen kriteerit. Kolmannes työterveyshuolloista seurasi tuloksellisuutta säännöllisesti ja puolet epäsäännöllisesti. Työterveyshuolloissa toteutettavien keskusteluhoitojen tuloksellisuutta työkyvyn tuessa tulisi edelleen selvittää.

Julkaisu: Immonen, M., Vuokko, A., Gluschkoff, K., Heinonen, E., Järnefelt, H., Mattila-Holappa, P., Väänänen, A., & Selinheimo, S. (2025). Lyhytpsykoterapia ja muu keskusteluhoito toteutuu vaihtelevasti työterveyshuolloissa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 141(22):1931–1939. https://www.duodecimlehti.fi/duo19058

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

3. Kaupan alalla kuormitushuippuihin pitää kiinnittää huomiota

Työterveyslaitoksen tutkimus pureutui kaupan alan työn kuormittavuuteen ennennäkemättömällä laajuudella. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kaupan alan työkuormituksesta ja palautumisesta sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kuormitushuippuihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden alueosuuskaupan työnantajan rekisteritietoja työajoista, työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin syke-, sykevälivaihtelu- ja TuleFix-mittauksia, kyselyitä ja haastatteluja.

Tulosten mukaan kaupan alan kuormitus on kohtuullista kaikilla mittareilla. Työssä esiintyy kuitenkin kuormitushuippuja, joihin myös työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet usein liittyvät. Tyypillisiä kuormitushuippuja ovat hyllytys, kuormien purku, kiire, yksin työskentely ja hankalat tai uhkaavat asiakastilanteet, työajan venyminen ja ilta- tai yötyö.

Kuormituksen hallinnassa yksi merkittävä tekijä on hyvä perehdytys, sillä työntekijöiden vaihtuvuus on suuri ja nuoria työntekijöitä on paljon.

Julkaisu: Haukka, E., Poutanen, J., Säynäjäkangas, P., Asikainen, I., Hirvonen, M., Rauttola, A-P. & Ropponen, A. (2025). Kaupan alan työkuormitus - kuormitushuipuista sujuvampaan työhön. Tutkimushankkeen loppuraportti. https://www.julkari.fi/handle/10024/152523

Julkaisutyyppi: Hankkeen loppuraportti

4. Implementaatiotutkimuksen hyödyntäminen tukisi sote-alan kehittämishankkeita

Monissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa syntyy uusia innovaatioita, menetelmiä ja toimintatapoja. Usein näissä kehittämishankkeissa resurssit keskittyvät kuitenkin varsinaiseen kehittämistyöhön eikä tulosten ja tuotosten levittämiseen kiinnitetä yhtä paljon huomiota.

Jotta merkittävämpiä vaikutuksia voitaisiin saada aikaan, tulisi toimintatapojen ja menetelmien tehokkaampaan implementaatioon kiinnittää lisää huomiota. Implementoinnilla tarkoitetaan systemaattista lähestymistapaa, jolla esimerkiksi hoitosuosituksiin perustuvia menetelmiä otetaan käyttöön ja integroidaan osaksi arjen toimintatapoja työssä.

Perinteisen vaikuttavuustutkimuksen rinnalla implementaatiotutkimuksella pyritään selvittämään muun muassa, millä tavoin menetelmiä on toteutettu, miten ne ovat saavuttaneet kohdeyleisönsä ja miten menetelmiä on sovellettu eri konteksteihin. Implementaatiotutkimuksella pyritään myös tunnistamaan erilaisia käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä.

Kehittämishankkeissa vielä onnistuneempia tuloksia ja vahvempaa käyttöönottoa tukisi se, että käyttöönoton eri ympäristöjä huomioitaisiin ennakoivasti ja implementaatiotutkimusta hyödynnettäisiin aiempaa enemmän.

Artikkelissa todetaan, että erilaiset uudet toimintatavat ja menetelmät eivät leviä ja juurru käyttöön itsestään, vaan käyttöönotto vaatii eri toimijatahojen aktiivista ja suunnitelmallista yhteistyötä.

Julkaisu: Henriksson, M. & Paukkunen, M. (2025). Implementaatiotutkimusta pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän kehittämistyössä. Kasvun tuki -aikakauslehti, 5(2), 31–35. https://doi.org/10.61259/kt.163586

Julkaisutyyppi: Artikkeli

5. Monitasoiset dynamiikat muovaavat matalasti koulutettujen koulutus- ja urapolkuja

Tässä artikkelissa tarkasteltiin matalasti koulutettujen työssäkäyvien osallistumista formaaliin aikuiskoulutukseen. Artikkelissa keskityttiin erityisesti siihen, mitkä tekijät ja toimijat vaikuttivat palveluntuottajien toimintamallien muodostumiseen Hakevan toiminnan pilotissa, millaisia viranomaislinjausten mukaisia malleja he kehittivät ja kuinka nämä mallit vaikuttivat matalasti koulutettujen työ- ja urapolkuihin.

Aikuiskoulutukseen osallistumista tarkasteltiin moniulotteisena ja dynaamisena ilmiönä urien kaaosteorian näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla työntekijöiltä, työnantajilta, palveluntuottajilta ja viranomaistahon edustajilta.

Havaittiin, että palveluntuottajien tarjoamien mallien muodostumiseen vaikutti eri toimijoiden dynaaminen vuorovaikutus eri tasoilla, esimerkiksi palveluntarjoajien omat kiinnostuksen kohteet ja työpaikkojen asenteet kouluttautumista kohtaan. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista palveluntarjoajien mallia: työntekijän itseohjautuvuutta korostava malli, työnantajan määrittelemä malli sekä työntekijän ja työnantajan yhdessä neuvoteltu toiminta.

Samanlaiset viranomaistaholta (makrotaso) tulevat ohjeistukset voivat vaikuttaa palveluntuottajien (mesotaso) tarjoamiin erilaisiin palveluihin, mikä taas voi heijastua työntekijöihin (mikrotaso) siten, että koulutustasoltaan yhtäläisessä tilanteessa olevat työntekijät siirtyvät erilaisille koulutus- ja urapoluille.

Kun tavoitteena on edistää matalasti koulutettujen työntekijöiden osallistumista aikuiskoulutukseen, heitä voitaisiin pyrkiä työpaikkojen lisäksi tavoittamaan esimerkiksi ammattiliittojen tai järjestöjen kautta.

Julkaisu: Järvensivu, A., Ryky, P., & Vuorento, M. (2025). Navigating layers: enhancing participation in adult education for employed individuals. International Journal of Lifelong Education, 1–20. https://doi.org/10.1080/02601370.2025.2597196

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

6. Työterveyshuollon ja sote-palvelujen yhteistyön vaikuttavuutta on tutkittu vähän

Työterveyspalveluilla on tärkeä rooli työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ja kuntoutusprosessien koordinoinnissa. Tässä kartoittavassa katsauksessa pyrittiin selvittämään, kuinka yhteistyö työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa toteutuu eri maissa. Katsaukseen valittiin mukaan 33 eri tutkimusasetelmilla toteutettua tutkimusta.

Havaittiin, että tutkimus yhteistyön toteutumisesta on ollut pääasiassa kuvailevaa ja hajautunutta eikä yhteistyön toimintamallien vaikutuksia ole juurikaan selvitetty.

Yhteistyötä oli eniten työterveyslääkäreiden ja yleislääkäreiden välillä, mutta myös esimerkiksi muiden työterveyshuollon ammattilaisten, vakuutusyhtiöiden ja työnantajan edustajien rooli oli olennainen. Sen sijaan potilaan roolia tiedon tuottajana ja aktiivisena osallistujana ei ole juurikaan otettu huomioon.

Monien tekijöiden tunnistettiin estävän työterveyshuollon ja muiden terveydenhuollon palvelujen yhteistyötä. Tällaisia olivat muun muassa rooliepäselvyydet, tiedon puute eri ammattilaisten osaamisesta, tiedonkulun ongelmat ja ammattilaisten vaihtuvuus. Toisaalta kirjallisen tiedonvaihdon, erityisesti sähköisen, sekä toimintaohjeiden ja koulutusten todettiin helpottavan yhteistyötä.

Tutkimusta rakenteellisen tason yhteistyöstä on olemassa vain vähän. Myöskään useista toimijoista koostuvaa kattavaa yhteistyötä ei ole tutkittu. Vaikka monissa maissa on tehty terveydenhuollon uudistuksia, ei niiden toimintaa ole juuri arvioitu eikä yhteistyön vaikuttavuudesta näissä uudistuksissa ole tutkimusnäyttöä.

Julkaisu: Varanka-Ruuska, T., Immonen, M., Lundmark, J., Hakulinen, H., & Kangas, P. (2025). Collaboration between occupational health services and other health care: a scoping review. Journal of Occupational Medicine and Toxicology, 20(43). https://doi.org/10.1186/s12995-025-00489-y

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

7. Osasairauspäiväraha voi vähentää ennenaikaista työstä poistumista

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin osasairauspäivärahan käyttöä osittaisen sairauspoissaolon aikana. Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset työympäristön fyysiset ja psykososiaaliset tekijät ja työnantajasektori ovat yhteydessä osasairauspäivärahan käyttöön sekä miten osittaiset sairauspoissaolot vaikuttavat myöhempään työmarkkina-asemaan ja työuran kestoon.

Väitöskirjan osatutkimusten aineistona hyödynnettiin laajoja ja pitkäaikaisia rekisteriaineistoja, joiden avulla tarkasteltiin suomalaista työikäistä väestöä.

Tutkimuksissa havaittiin, että osasairauspoissaolojen ja kokoaikaisten sairauspoissaolojen taustalla on erilaiset mekanismit. Osasairauspoissaolojen käyttö selittyi vain osittain työhön liittyvillä tekijöillä. Osasairauspäivärahan käytön havaittiin myös olevan yleisempää yksityisellä sektorilla ja fyysisesti vähemmän kuormittavissa tehtävissä.

Suurin osa osasairauspäivärahaa käyttäneistä pysyi ainakin osittain mukana työelämässä, mitä selitti erityisesti koulutus- ja tulotaso. Verrattuna kokoaikaiseen sairauspäivärahaan, osasairauspäivärahan käyttö liittyi pidempään työssäolon odotteeseen ja vähäisempään työvuosien menetykseen.

Osasairauspäivärahan käytön tukeminen on tärkeää, kun edistetään kestävää työhön osallistumista ja vähennetään työelämästä poistumista. Työpaikan muodollisten ja arkipäiväisten käytäntöjen sekä organisaatiokulttuurin kehittäminen ovat olennaisia keinoja edistää osasairauspäivärahan hyödyntämistä.

Julkaisu: Hartikainen, E. (2025). The use of part-time sickness absence: work related factors and labour market outcomes. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/items/17f3c80b-e7c9-45a6-bc4b-daf3aa6a2ad9

Julkaisutyyppi: Väitöskirja

8. Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, mutta eri tavoin eri ammattiryhmissä

Mielenterveysongelmat ovat merkittäviä työkykyyn ja työhön osallistumiseen kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, ja ne ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Mielenterveysongelmien yleisyydessä tiedetään olevan ammattiryhmittäisiä eroja, mutta erot näyttäytyvät erilaisina eri indikaattoreilla mitattuna. Tutkimuksissa harvemmin tarkastellaan yhtäaikaisesti useita indikaattoreita.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten mielenterveysdiagnoosin yleisyys on muuttunut vuosina 2010–2021 sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammateissa verrattuna muihin ammatteihin. Tarkastelun kohteena oli kolme erilaista mittaria: erikoissairaanhoitokäynneillä, sairauspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä.

Yleisesti kasvua havaittiin mielenterveysperusteisissa erikoissairaanhoidon käynneissä ja sairauspäivärahoissa, mutta ei työkyvyttömyyseläkkeissä. Erikoissairaanhoitokäynnit olivat yleisempiä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammateissa kuin muissa ryhmissä. Sairauspäivärahapäivät ja myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet olivat yleisempiä sosiaali- ja terveysalalla kuin muissa tarkastelluissa ryhmissä.

Kun eri ammattiryhmille kehitetään mielenterveysongelmien ennalta ehkäiseviä ja mielenterveyden tukitoimia, on huomioitava, mitkä mielenterveysongelmien mittarit ovat keskeisimpiä.

Julkaisu: Ropponen, A., Ahola, E., Haavisto, O., & Varje, P. (2025). Mielenterveysdiagnoosiperusteisten erikoissairaanhoitokäyntien ja sairauspoissaolojen yleisyys sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammateissa vuosina 2010–2021. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(4). https://doi.org/10.23990/sa.176055

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli