Työterveyshuolto osana sotea – esimerkkinä Työote

Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuottavat useat toimijat julkisessa ja yksityisessä palvelujärjestelmässä. Jotta työikäinen saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, oikeasta paikasta ja tarpeenmukaisessa laajuudessa, tarvitaan eri sote-toimijoiden yhteistyötä ja sujuvaa asiakkaan ohjausta palveluntuottajalta toiselle.

Työterveyshuollon toiminta on perinteisesti ollut melko erillään muusta sote-toiminnasta. Työntekijät, työnantajat ja koko yhteiskunta hyötyisivät siitä, että työterveyshuolto integroitaisiin toiminnallisesti koko palvelujärjestelmään. Työikäisen terveydenhuollossa tulee olla sovittuna sujuvat yhteistyökäytännöt esimerkiksi potilaiden ohjaamiseen toimijalta toiselle. Muutoin hoito helposti pirstaloituu ja hoidon jatkuvuus sekä tehokkuus kärsivät.

Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyölle on perusta lainsäädännössä (muun muassa Työterveyshuoltolaki 1383/2001, § 12). Lisäksi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin marraskuussa 2024 julkaisemassa Hyvä käytäntö -konsensussuosituksessa kannustetaan hyvinvointialueita edistämään julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Työterveyshuollon ydinosaaminen

• työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukeminen
• työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito. 

Erityisesti työterveyshuollon ydinosaamiseen liittyvissä asioissa tulee sopia selkeät käytännöt siihen, miten muut sote-toimijat voivat ohjata asiakkaan helposti työterveyshuollon arvioon.

Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyön tavoite on

• Työikäisten yhtenäinen palvelukokonaisuus, jossa sote-toimijoiden ja työterveyshuollon väliseen kommunikaatioon ja asiakasohjaukseen on sovittu sujuvat käytännöt.  
• Nykyistä varhaisempi ja tehokkaampi ote työkyvyttömyysuhkien ratkaisemiseksi. Tämä mahdollistaa sairauspoissaolojen ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähenemisen.  
• Päällekkäisten toimintojen välttäminen eri sote-toimijoiden välillä. Se tarkoittaa resurssien tarkempaa kohdentumista.
• Tiedonkulun ja tiedonkeruun tehostaminen.

Työote on rakennettu hyvinvointialueen sairaaloiden, työterveyshuollon toimijoiden ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden yhteistyössä vähintään yhteen sairausryhmään koko Suomessa. Sähköinen lähete sairaalasta työterveyshuoltoon on käytössä lähes koko maassa.

• Eniten toimintamallia käytetään ortopedisissä sairausryhmissä. Mallia hyödynnetään laajasti myös esimerkiksi psykiatristen, kardiologisten, fysiatristen, neurologisten ja syöpäpotilaiden työkyvyn tuessa.
• Alkuvuonna 2024 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Yksi tavoite on saada Työote käyttöön erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyössä vähintään kymmenessä eri sairausryhmässä.
  • Joulukuussa 2025 neljä hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymä olivat päässeet tavoitteeseen. Näillä alueilla Työote on käytössä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisessä yhteistyössä vähintään 10 eri sairausryhmässä.
  • Sairausryhmä lasketaan erilliseksi silloin, kun sille on luotu oma Työote-prosessi.
  • Lisäksi monella hyvinvointialueella tavoite toimintamallin käytöstä vähintään 10 sairausryhmässä lähes toteutui.
  • Kolmella hyvinvointialueella toiminta on alkuvaiheessa.

Kuva päivitetty 12/2025

Tavoite on saada toimintamalli aktiiviseen käyttöön myös julkisen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä. Kun hyvinvointialueen sote-toimijoilla on selkeä työnjako ja yhdessä sovitut käytännöt potilaan ohjaamisesta palveluntuottajalta toiselle, sote-resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti. 

• Toimiva lähetekäytäntö helpottaa työtä terveysasemalla. Henkilöstö voi keskittyä sairauksien diagnosointiin ja hoitoon, kun työllisten henkilöiden työkyvyn arviointi ja tukeminen tehdään pääosin työterveyshuollossa.
• Kun julkisessa perusterveydenhuollossa todetaan potilaalla työhön liittyviä oireita tai työkykyongelmia, hänet ohjataan lähetteellä työterveyshuollon arvioon. Kun lähete saapuu, työterveyshuollon henkilöstö tekee yksilöllisen arvion henkilön työkyvystä, pohtii tarvetta sairauspoissaololle ja huolehtii työkyvyn tukitoimista. Vastuu sairauden diagnosoinnista ja hoidosta säilyy perusterveydenhuollossa.
• Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Se helpottaa työn yksilöllistä muokkaamista.
  • Potilas voi pystyä palaamaan työhön jo toipilasvaiheessa, kun työtehtäviä muokataan yhdessä työterveyshuollon, työpaikan ja potilaan kanssa.

Mitä tarvitaan, jotta Työote-yhteistyö tuo toivottua tulosta?

Onnistunut yhteistyö vaatii, että:

• hyvinvointialueen johto sitoutuu toimintamalliin ja yhteistyötä koordinoidaan.
• perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltojen vastuuhenkilöt sitoutuvat yhteistyöhön ja ovat mukana suunnittelussa.
• perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoilla on ymmärrys toistensa työstä ja hyvä keskinäinen luottamus. 
• perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon työntekijöiden keskustelu ja ideointi yhdessä toimii. 
• konkreettiset yhteistyötä raamittavat toimintamallit rakennetaan yhdessä.
• sujuvalle toimijoiden väliselle tiedonkululle luodaan tekniset edellytykset.
• viestintä ja vuorovaikutus on monipuolista.
  • Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon työntekijät perehdytetään uusiin toimintamalleihin.
  • Potilaille viestitään aktiivisesti.
  • Sote-toimijoille, kehittäjille ja päättäjille viestitään valtakunnallisesti.
• toimintamallia seurataan, arvioidaan ja jatkokehitetään hyvinvointialueella.

Milloin tehdä perusterveydenhuollosta lähete ja ohjata potilas työterveyshuoltoon?

Terveysasemalla on tärkeää ohjata potilas työterveyshuoltoon työkyvyn tarkempaan arviointiin, jos:

• työ aiheuttaa tai pahentaa oireilua.
• oireet tai sairaus vaikeuttaa työssä selviytymistä tai rajoittaa työtehtäviä.
• sairauden hoito vaikuttaa työkykyyn tai rajoitta työtehtäviä.
• työntekijällä on toistuvia sairauspoissaoloja.
• työntekijällä on pitkittyneitä sairauspoissaoloja. Viimeistään, kun sairauspoissaolo on jatkunut 30 päivää.
• tarvitaan työn muokkausta, koska raskaus aiheuttaa työrajoitteita.
• työntekijällä on työn kuormituksen ja työergonomiaan liittyviä ongelmia.
• psykososiaalinen kuormitus työyhteisössä vaikuttaa työkykyyn.

Pitkät, rutiininomaiset sairauspoissaolot eivät ole hyvä ratkaisu työntekijälle eikä työnantajalle. Työote auttaa osan työntekijöistä ripeämmin takaisin töihin, mikä vähentää sijaistarvetta ja parantaa tuottavuutta.

Jotta toimintamallista on mahdollisimman paljon hyötyä, työnantajan on oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työntekijä ei välttämättä pysty tekemään työtä kokopäiväisesti heti sairauspoissaolon jälkeen ja voikin hetkellisesti olla tarpeen muokata työtä, jotta työntekijä voi työskennellä toipilasaikana. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä voidaan löytää yksilöllisiä ratkaisuja, jotka lyhentävät sairauspoissaoloa.

Työote-toimintamallin käytännön periaatteista tulee sopia työterveyshuollon kanssa, ja kirjata linjaukset työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Mitä Työote antaa työnantajalle?

• Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin.
• Sijaistarve vähenee.
• Tuottavuus kasvaa.
• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa tiivistyy.