Uutinen

17.06.2026

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: kesäkuu 2026

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti seitsemän tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, kaupan alan työntekijöiden palautumista ja työterveyshuollon palvelukäytäntöjen muutosta.

Elli Hartikainen

tutkija

Jie Li

tutkija

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Katsauksen lopussa on linkit Työelämätieto-palvelun uusiin ja päivitettyihin julkaisuihin. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Kesäkuun tutkimuskatsauksen sisällys

Yli 50-vuotiailla vuorotyöntekijöillä peräkkäiset yövuorot lisäävät rintasyöpäriskiä
Tyypin 2 diabetesta tai sydäntauteja sairastavien sote-työntekijöiden työkyvyn tuen tilannekuva
Työaikojen liikennevalosuosituksilla on merkittäviä hyötyjä sote-alalla
Kaupan alan työntekijät eivät palaudu riittävästi vapaa-ajalla
Työpaikkakiusaaminen ja eettinen kuormitus heikentävät palautumista
Työterveyshuollon toimintaympäristön muutokset näkyvät palvelukäytännöissä
Verkostot ja yhteisöt vahvistavat taide- ja kulttuurialojen työurien ekosysteemiä
Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: kesäkuu 2026 (pdf)

1. Yli 50-vuotiailla vuorotyöntekijöillä peräkkäiset yövuorot lisäävät rintasyöpäriskiä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuorotyön yhteyttä rintasyöpäriskiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan naistyöntekijöillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 40 000 vastaajan kyselyaineistoa, joka kerättiin vuosina 2008–2018, sekä rekisteritietoja työajoista ja rintasyöpädiagnooseista.

Vastaajia seurattiin keskimäärin lähes kymmenen vuotta. Sinä aikana 945 työntekijällä diagnosoitiin rintasyöpä. Kolme tai enemmän peräkkäistä yövuoroa lisäsi rintasyöpäriskiä 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Lisäksi iltatyö oli yhteydessä kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Riski oli erityisen suuri, jos työntekijä kärsi samalla uniongelmista tai uupumuksesta.

Tutkimuksen perusteella oli syytä harkita tarkempaa terveysseurantaa erityisesti 50-vuotiaille ja sitä vanhemmille naisille, jotka tekevät useampaa peräkkäistä yövuoroa, ja jatkuvaa yötyötä tekeville naisille, joilla on uniongelmia tai uupumusta työssä.

Julkaisu: Shiri, R., Vanttola, P., Ervasti, J., Koskinen, A., Hansen, J., & Härmä, M. (2026). Night shift work and breast cancer risk: A cohort study based on payroll and survey data from Finland. Scan-dinavian Journal of Work, Environment & Health. https://doi.org/10.5271/sjweh.4309

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

2. Tyypin 2 diabetesta tai sydäntauteja
sairastavien sote-työntekijöiden työkyvyn tuen tilannekuva

Tässä kontekstianalyysissa muodostettiin tilannekuva siitä, millaista on suomalaisen lainsäädännön, työehtosopimusten ja kansallisten suositusten määrittämä tuki tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastavien sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi.

Tutkimuksen aineisto muodostui lainsäädännöstä, sotealan keskeisistä työehtosopimuksista sekä kansallisista Käypä hoito-, ravitsemus- ja liikuntasuosituksista. Tulosten mukaan työkyvyn tuki on kolmivaiheinen: 1) kaikkiin työntekijöihin kohdistuva työkyvyn tuki, 2) sairastuneisiin kohdistuva tuki sekä 3) tuki sairauden rajoittaessa työssä selviytymistä.

Tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastavat eivät ole työkyvyn tuessa kaikilta osin yhdenvertaisessa asemassa. Työikäisillä voi olla erilaiset mahdollisuudet tyypin 2 diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien hoitoon kuuluviin palveluihin. Se voi liittyä työterveyshuollon palveluihin, työelämän ulkopuolella olemiseen tai alueellisiin eroihin esimerkiksi ravitsemusterapeutin palvelujen saatavuudessa. Tämä tutkimus on toteutettu JACARDI-tutkimushankkeessa.

Julkaisu: Korkiakangas, E. E., Koivisto, T., Nevanperä, N., Kaartinen, M., Selander, K., Nikunlaak-so, R., & Laitinen, J. (2026). Kontekstianalyysi tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastavien sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työkyvyn tukemisesta. Sosiaalilääketieteelli-nen Aikakauslehti, 63(2), 372-387. https://doi.org/10.23990/sa.164282

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

3. Työaikojen liikennevalosuosituksilla on merkittäviä hyötyjä sote-alalla

Työterveyslaitos on kehittänyt Työaikojen liikennevalomallin, joka sisältää suositukset työaikoihin liittyvän kuormituksen arvioimiseksi. Tässä tutkimuksessa arvioitiin useita osatutkimuksia liikennevalomallin hyödyntämisestä vuorotyön suunnittelussa sosiaali- ja terveysalalla.

Tulosten mukaan liikennevalosuositukset tunnetaan sote-alalla hyvin ja 20 prosenttia työvuorosuunnittelijoista käyttää niitä säännöllisesti. Suositusten käyttö vuorotyön suunnittelussa oli yhteydessä parempaan vuoroergonomiaan, työtapaturmien pienempään määrään ja vähäisempään psyykkiseen kuormittumiseen.

Julkaisu: Härmä, M., Karhula, K., Turunen, J., Koskinen, A., Shiri, R., Sallinen, M., Vanttola, P., Haavisto, O., Hakola, T., & Ropponen, A. (2026). Working Time Traffic Light recommendations: development, use, and implementation in the Finnish social and healthcare. Industrial health, 64(3), 214-232. https://doi.org/10.2486/indhealth.2025-0082

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

4. Kaupan alan työntekijät eivät palaudu riittävästi vapaa-ajalla

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vähittäiskaupassa työskentelevien työkuormitusta ja palautumista työpäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2024 kerättyä aineistoa, jossa 36 kaupan alan työntekijää oli vastannut kyselyyn sekä osallistunut sykevälivaihtelumittauksiin.

Tulosten mukaan työpäivän aikainen palautuminen oli kohtalaista, kun taas vapaa-ajalla palautuminen oli riittämätöntä kolmasosalla työntekijöistä. Kaupan alan työntekijöiden työkuormitus oli keskimäärin maltillista, mutta työpäiviin kuului myös korkean kuormituksen jaksoja.

Kaupan alalla työntekijöiden palautumista voidaan edistää hyvällä työvuorosuunnittelulla, joka varmistaa riittävät lepojaksot ja välttää esimerkiksi ilta-aamuvuoroyhdistelmiä.

Julkaisu: Säynäjäkangas, P., Poutanen, J., Haukka, E., Rauttola, A. P., & Ropponen, A. (2025). Acute and long-term recovery from work: a cross-sectional study among Finnish retail sector em-ployees. International Journal of Human Factors and Ergonomics, 12(4), 336-348. https://doi.org/10.1504/IJHFE.2025.153774

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

5. Työpaikkakiusaaminen ja eettinen kuormitus heikentävät palautumista

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä psykososiaaliset työn vaatimukset ovat voimakkaimmin yhteydessä sydämen sykevälivaihteluun, jota voidaan käyttää kehon kuormittuneisuuden ja palautumisen arvioinnissa.

Tutkimukseen osallistui 163 suomalaista kuntatyöntekijää, jotka vastasivat psykososiaalisia työoloja koskevaan kyselyyn ja osallistuivat sykevälivaihtelumittauksiin työviikon aikana.

Tulosten mukaan työpaikkakiusaaminen, väkivalta ja eettisesti haastavat tilanteet olivat keskeisimpiä heikompaan sykevälivaihteluun yhteydessä olevia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Lisäksi työn ja palkkioiden epätasapaino oli yhteydessä heikompaan sykevälivaihteluun. Ikä oli yksittäisistä tekijöistä tärkein selittävä tekijä.

Tulokset viittaavat siihen, että työpaikkakiusaaminen, väkivalta ja eettinen kuormitus voivat olla merkittäviä työntekijöiden kuormittuneisuuteen ja palautumiseen liittyviä psykososiaalisia tekijöitä julkisen sektorin työntekijöillä. Tulokset tulee kuitenkin varmistaa jatkotutkimuksissa.

Julkaisu: Karhula, K., Hirvonen, M., Jantunen, H., Sihvola, M., Turunen, J., & Seppälä, P. (2026). Which psychosocial job demands matter most for parasympathetic heart rate variability? A dominance analysis study. Journal of Occupational Health, 68(1) https://doi.org/10.1093/joccuh/uiag025

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

6. Työterveyshuollon toimintaympäristön muutokset näkyvät palvelukäytännöissä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vai-kuttaneet työterveyshuollon käytäntöihin ja palveluiden toteuttamiseen.

Tutkimus perustui kahdeksaan ryhmähaastatteluun, joihin osallistui yhteensä 34 työterveyshuollon ammattilaista kahdeksasta työterveyspalveluja tarjoavasta organisaatiosta. Haastatteluissa tarkasteltiin muun muassa digitalisaation, etätyön yleistymisen ja muuttuvien ammattiroolien vaikutuksia työterveyshuoltoon.

Tulokset osoittivat, että työterveyshuollon palvelukäytännöt ovat muuttuneet toimintaympäristön muutosten myötä. Työterveyspalveluissa korostuivat aiempaa vahvempi asiakaslähtöisyys, etäpalveluiden vakiintuminen ja mielenterveyden tuen rakenteiden vahvistuminen.

Työterveyshuollon käytäntöjä on myös sopeutettu monipaikkaisesti toimivien asiakasorganisaatioiden tarpeisiin, ja moniammatillinen yhteistyö on siirtynyt yhä enemmän virtuaalisille alustoille. Lisäksi työterveyspsykologien ja työterveysfysioterapeuttien roolit ovat muuttuneet aiempaa laajemmiksi.

Työterveyshuollon toimintamallit ovat muuttuneet aiempaa asiakaslähtöisemmiksi, joustavammiksi ja yhteistyöhön perustuviksi. Muutosta ovat tukeneet erityisesti digitaaliset työkalut, etäpalvelut ja ammattiroolien kehittyminen.

Julkaisu: Nissinen, S., Wallius, M.-A., & Sormunen, E. (2026). Perceptions of changes in the operating environment and their impact on occupational health care practices: A qualitative interview study. Health Services Insights, 19. https://doi.org/10.1177/11786329261447088

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

7 Verkostot ja yhteisöt vahvistavat taide- ja kulttuurialojen työurien ekosysteemiä

Tutkimuksessa tarkasteltiin taide- ja kulttuurialan freelancereiden ja yksinyrittäjien kokemuksia alan työuraekosysteemistä eli työn tekemiseen, toimeentuloon ja ammatillisiin verkostoihin vaikuttavasta toimintaympäristöstä sekä keinoista vahvistaa sen kestävyyttä.

Tutkimus perustui 39 taide- ja kulttuurialan freelancerin ja yksinyrittäjän haastatteluun. Haastateltavat osallistuivat työkykyä ja mielenterveyttä tukeviin valmennus- ja vertaisryhmiin.

Tulosten mukaan työuraekosysteemiä leimasivat työn projektiluonteisuudesta johtuva taloudellinen epävarmuus, useiden töiden yhdistäminen ja työn epävarmuuteen liittyvä psyykkinen kuormitus. Työuraekosysteemin kestävyyttä pyrittiin vahvistamaan erityisesti ammatillisten verkostojen avulla, yhdistämällä erilaisia työ- ja tulonlähteitä sekä rakentamalla yhteisöjä, kollektiiveja ja muita yhteistyömuotoja.

Tulokset valottavat taide- ja kulttuurialan freelancereiden ja yksinyrittäjien kokemuksia alan hauraasta työuraekosysteemistä ja keinoista, joilla he pyrkivät vahvistamaan sen kestävyyttä.

Julkaisu: Ansio, H., Järvensivu, A., & Lindström, S. (2026). Enhancing career ecosystem sustaina-bility among freelancers and solopreneurs in the arts and culture in Finland. Career Development International. https://doi.org/10.1108/CDI-11-2025-0662

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

8 Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Työelämätieto-palvelu tarjoaa luotettavista lähteistä koottua työelämän tilannekuvaa avoimesti kaikkien käyttöön – visualisoituna ja interaktiivisessa muodossa. Palvelu on ilmainen, ja kaikki sisällöt löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Työterveyshuollon tilannekuva eli kolme kerta vuodessa päivittyvää monipuolista tietoa työterveyshuollon toiminnasta ja kehityksestä

Työikäisten vahvistetut ammattitaudit vuosilta 2011–2023

Sairauspoissaolot kunnissa 2015–2025