Uutinen

25.03.2026

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: maaliskuu 2026

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kymmenen tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi pienten ja keskisuurten organisaatioiden resilienssiä, vihreän siirtymän kokeiluja työpaikoilla sekä kvartsi- ja pölyaltistumisen hallintaa julkisivusaneerauksissa. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Elli Hartikainen

tutkija

Otto Pankkonen

tutkija

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Katsauksen lopussa on linkit Työelämätieto-palvelun uusiin ja päivitettyihin julkaisuihin. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Maaliskuun tutkimuskatsauksen sisällys

Työhön osallistumista voi edistää työkykyä tukemalla
Yhteinen oppiminen muutoksista rakentaa pk-organisaatioiden resilienssiä
Terveysongelmien kasautuminen lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä keski-iässä
Työhyvinvoinnin myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä on hyvä tarkastella samanaikaisesti
Vihreän siirtymän kokeilut eivät ole lisääntyneet työpaikoilla
Työntekijöiden näkökulma kestävyysmurroksiin tarjoaa arvokasta tietoa
Kvartsi- ja pölyaltistumista julkisivukorjauksissa voi hallita paremmin
Eurooppalainen työaltistematriisi yhtenäistää pohjoismaisia rekisteriaineistoja
Hoitajien työssä pysymisen tukemisesta tarvitaan lisää tietoa
Masennus- ja ahdistusoireisten työssä pysymistä ennustavat terveyteen liittyvät tekijät
Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus maaliskuu 2026 (pdf)

1. Työhön osallistumista voi edistää työkykyä tukemalla

Tässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin erilaisten interventioiden vaikuttavuutta työkyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden edistämiseksi sekä ennenaikaisen työstä poistumisen vähentämiseksi.

Tutkimukseen valittiin mukaan 41 satunnaistetulla ja ei-satunnaistetulla asetelmalla toteutettua tutkimusta, joiden kohderyhmänä olivat 40–64-vuotiaat henkilöt.

Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät interventio-ohjelmat edistivät hieman työkykyä keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla työntekijöillä. Kognitiivis-behavioraalinen terapia taas vähensi tuottavuuden laskua työssä niillä, joilla oli tiettyjä kroonisia terveysongelmia, kuten masennusta.

Eläkeiän noston ja työttömyysetuuksien ehtojen tiukentamisen havaittiin lisäävän työhön osallistumista, mutta johtavan myös esimerkiksi työkyvyttömyysetuuksien määrän lisääntymiseen.

Tutkimuksessa todetaan, että yksilöön keskittyvien toimenpiteiden lisäksi tulisi vaikuttaa myös organisaatiotekijöihin, jotta työkykyä saadaan edistettyä parhaalla tavalla. Sekä työkykyä edistävät keinot että erilaiset sääntelytoimet ovat mahdollisesti tarpeen ikääntyvien työhön osallistumisen tukemiseksi.

Julkaisu: Poutanen, J., Lallukka, T., Joensuu, M., Haukka, E., Ervasti, J., Härmä, M. & Shiri, R. (2026). Interventions to improve work ability and reduce early exit from the labor market: a systematic review and meta-analysis among midlife and older workers. Scandinavian Journal of Public Health. https://doi.org/10.1177/14034948261422934

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

2. Yhteinen oppiminen muutoksista rakentaa pk-organisaatioiden resilienssiä

Pienten ja keskisuurten (pk) organisaatioiden mahdollisuudet selvitä yllättävistä muutostilanteista ovat tyypillisesti rajatumpia kuin suurilla organisaatioilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pk-organisaatioiden kokemuksia ja ratkaisukeinoja toimia yllättävissä tilanteissa ja muutoksissa sekä keinoja organisaatioresilienssin vahvistamiseen.

Tutkimuksessa toteutettiin henkilöstölle ja johtoryhmille yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä työpajoja viidessä suomalaisessa pk-organisaatiossa.

Haastatteluissa nousi esiin, että esimerkiksi selkeät vastuut ja tehtävänkuvat mahdollistivat toiminnan jatkumisen yllättävissä muutoksissa. Vaikka organisaatioilla olikin varautumissuunnitelmia tunnistettuihin ja tyypillisiin häiriöihin, varautuminen pitkäkestoisiin muutostilanteisiin oli vähäistä, eikä näitä tilanteita hyödynnetty yhteisen oppimisen pohjana.

Yhteinen työpajatyöskentely nähtiin toimivana keinona tunnistaa kehittämisalueita, rakentaa tilannekuvaa ja harjoitella päätöksentekoa. Osana tutkimusta pk-organisaatioille laadittiin suosituksia resilienssin vahvistamiseksi. Ne liittyivät esimerkiksi varautumissuunnitelman laatimiseen, jatkuvaan tiedottamiseen ja työntekijöiden jaksamisesta huolehtimiseen muutostilanteessa.

Julkaisu: Halonen, M., Uusitalo, H., Heiniö, M., Kurki, A.-L., Heikkilä, H. & Alasoini, T. (2026). Muutoskyvykkyys menestystekijänä: Pienet ja keskisuuret organisaatiot resilienssiä kehittämässä. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-246-5

Julkaisutyyppi: Hankkeen loppuraportti

3. Terveysongelmien kasautuminen lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä keski-iässä

Tässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin, miten terveydentilaan liittyvät tekijät ja terveysongelmat sekä niiden seuraukset ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen keski-ikäisillä työntekijöillä.

Analyysiin valittiin mukaan pitkittäisasetelmalla tehtyjä tutkimuksia, joissa kohderyhmänä olivat 40–64-vuotiaat työntekijät.

Pitkittyneen yöunen, unettomuuden, kroonisen kivun ja heikentyneen itsearvioidun terveydentilan havaittiin lisäävän työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä. Myös erilaisten fyysisten ongelmien, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ja mielenterveysongelmien, kuten ahdistuksen ja masennuksen, todettiin olevan riskitekijöitä työkyvyttömyyseläköitymiselle.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski on erityisen suuri niillä, joilla on useita terveysongelmia samanaikaisesti. Kohdennetut toimenpiteet, jotka vahvistavat työkykyä ja tarjoavat tukea mielenterveysongelmiin ja pitkäaikaissairauksiin, voivat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä ja tukea työelämän taloudellista kestävyyttä.

Julkaisu: Rahman, S., Poutanen, J., Härmä, M., Ervasti, J. & Haukka, E. (2026). Associations of health symptoms and conditions with disability retirement in middle-aged workers: a systematic review and meta-analysis. Journal of Public Health. https://doi.org/10.1007/s10389-026-02701-7

Julkaisutyyppi: Vertaisarvoitu artikkeli

4. Työhyvinvoinnin myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä on hyvä tarkastella samanaikaisesti

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin työntekijöiden työhyvinvointia ja mielenterveyttä holistisesta näkökulmasta eli tutkimalla niihin liittyviä myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä samanaikaisesti. Väitöskirjan osatutkimukset perustuivat nuoria työntekijöitä ja suomalaista työväestöä koskeviin poikkileikkaus- ja pitkittäisaineistoihin.

Osatutkimuksissa havaittiin, että nuorilla aikuisilla työn panosten ja palkkioiden välinen epätasapaino voi heikentää työhyvinvointia, myös silloin, kun palkitseminen on suurta suhteessa työn vaatimiin ponnistuksiin. Työssä tylsistymisen taas osoitettiin ennustavan muun muassa elämäntyytyväisyyden laskua ja lisääntynyttä ahdistusta.

Lisäksi työuran tuunaamisen havaittiin vahvistavan ammattikuntaan ja työpaikkaan samaistumista ja sitä kautta lisäävän työn imua ja vähentävän työuupumusta.

Tulokset lisäävät ymmärrystä työhyvinvoinnin taustalla olevista tekijöistä ja käsitteiden välisistä yhteyksistä. Väitöskirjassa korostetaan, että työhyvinvointia ja mielenterveyttä on tärkeää tarkastella holistisesta näkökulmasta.

Julkaisu: Li, J. (2026). A holistic approach to employee well-being and mental health: Causes, connections, and underlying processes. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4461-0

Julkaisutyyppi: Väitöskirja

5. Vihreän siirtymän kokeilut eivät ole lisääntyneet työpaikoilla

Tässä raportissa tarkasteltiin työpaikkojen vihreän siirtymän toimia vuosina 2022–2025. Lisäksi keskityttiin siihen, mitkä käytännöt työpaikoilla voisivat vauhdittaa vihreää siirtymää. Raportin aineisto koostui Ilmastomuutos ja työ -poikkileikkauskyselyistä. Vastaukset kerättiin suomalaisilta palkansaajilta vuosina 2022 ja 2025.

Työpaikoilla on yhä useammin ilmasto-ohjelmia ja -strategioita sekä aiheeseen nimettyjä vastuullisia henkilöitä tai tiimejä. Kuitenkaan ilmastoystävällisten toimintatapojen yhteinen kehittäminen tai siihen liittyvät kokeilut eivät olleet työpaikoilla yleistyneet.

Vaikka työntekijät kokivat enenevässä määrin, että heidän työnantajansa on halukas toimimaan ilmastoystävällisesti, oli työntekijöiden halukkuus hillitä ilmastonmuutosta omilla toimillaan vähentynyt vuodesta 2022. Vastaajien arvioissa oli kuitenkin selviä eroja toimialan mukaan. Esimerkiksi sote-alan työntekijät raportoivat työpaikan vihreän siirtymän käytännöistä harvemmin kuin työntekijät teollisuuden ja rakentamisen alalla.

Työntekijät eivät välttämättä ole tietoisia ilmasto-ohjelmista tai -strategioista, joita työpaikalla on käytössä. Työpaikoilla tarvitaan lisää toimia kestävyyden vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän menetelmien omaksumiseen.

Julkaisu: Moilanen, F., Turunen, J., Siltala, V., Ala-Laurinaho, A., Malve-Ahlroth, S. & Alasoini, T. (2026). Työpaikkojen vihreä siirtymä ja henkilöstön osallistuminen: Kyselytutkimusten tuloksia työntekijöiden näkemyksistä vuosina 2022–2025. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-245-8

Julkaisutyyppi: Raportti

6. Työntekijöiden näkökulma kestävyysmurroksiin tarjoaa arvokasta tietoa

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin työntekijöitä, kestävyysmurroksia ja työpaikkojen keinoja murrosten vauhdittamiseksi. Väitöskirjan osatutkimusten aineistona olivat vuonna 2022 kerätty palkansaajia edustava Ilmastonmuutos ja työ -kyselytutkimus sekä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Tutkimuksissa havaittiin, että kestävyysmurrokset heijastuvat myös työtapojen muutoksiin ja uusien taitojen oppimiseen. Kyse ei siis ole vain työpaikkojen syntymisestä tai katoamisesta. Osa työntekijöistä oli aloitteellisia ympäristökysymysten ratkaisemisessa omassa työssään.

Erityisesti isot suomalaiset työpaikat olivat ottaneet askelia kohti kestävämpiä toimintatapoja ja tarjosivat koulutusta kestävyysaiheista. Toisaalta työntekijäryhmien välillä on eroja siinä, missä määrin omalla työpaikalla voi osallistua kestävyyskysymysten tarkasteluun.

Vaikka työntekijöiden osallistuminen ja heidän näkökulmiensa huomioiminen on tärkeää kestävyysmurroksissa ja niiden tutkimuksessa, ei osallisuuden hyötyjä tunnisteta työpaikoilla kovin laajasti. Työntekijöiden roolin vahvistaminen voisi edistää ympäristöhaasteiden ratkaisua ja kestävien työkäytäntöjen kehittämistä.

Julkaisu: Moilanen, F. (2026). Workers’ knowledge and participation in workplace sustainability transitions. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/625743

Julkaisutyyppi: Väitöskirja

7. Kvartsi- ja pölyaltistumista julkisivukorjauksissa voi hallita paremmin

Tässä tutkimuksessa selvitettiin rakennusten julkisivujen uudistustöissä esiintyvää kvartsi- ja pölyaltistumista. Tutkimukseen osallistui kolme rakennusalan yritystä, joilla oli julkisivujen uudistustyömaita Helsingin seudulla. Tarkasteltavat työtehtävät valittiin niin, että ne edustivat kvartsi- ja pölyaltistumiselle erityisen riskialttiita työvaiheita.

Monissa työtehtävissä altistuminen ylitti ammattialakohtaiset raja-arvot, mikä viittaa puutteisiin kvartsi- ja pölyaltistumisen hallinnassa. Merkittävä osa altistumisista johtui hengityssuojainten riittämättömästä käytöstä, riittämättömästä suojainkoulutuksesta ja altistumisesta pölypitoisuuksille yleisilman kautta.

Tutkimuksessa tunnistettiin useita työvaiheita, joissa altistukset olivat erityisen suuria, mutta esitetään myös useita pölynhallinta- ja suojausmenetelmiä, joiden avulla altistumista voidaan merkittävästi hillitä.

Tutkimus tuo esiin, että altistumisen hallinta on puutteellista ilman tehokkaita pölynhallinta- ja suojausmenetelmiä. Käytännöllisillä ja helposti toteutettavilla toimenpiteillä altistumista voidaan merkittävästi vähentää ja työolosuhteet tehdä turvallisemmiksi.

Julkaisu: Tuomi, T., Haapanen, K., & Wiedmer, S. K. (2026). Managing respirable quartz exposure in façade renovations of masonry buildings. Toxics, 14(1), 18. https://doi.org/10.3390/toxics14010018

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

8. Eurooppalainen työaltistematriisi yhtenäistää pohjoismaisia rekisteriaineistoja

Tässä tutkimuksessa kehitettiin eurooppalainen psykososiaalisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi (EuroJEM) harmonisoimalla kolme pohjoismaista kansallista työaltistematriisia.

Matriisin avulla arvioitiin psykososiaalisia kuormitustekijöitä ammattiryhmätasolla ja niiden yhteyttä diagnosoituun masennukseen laajoja pohjoismaisia rekisteriaineistoja hyödyntäen. Aineistot kattoivat lähes kuusi miljoonaa työntekijää Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa aineistoissa: ammattiryhmissä, joissa työntekijöiden päätösvalta on vähäistä, masennuksen riski oli huomattavasti suurempi, erityisesti miehillä. Suuren vaatimustason ja vähäisen päätösvallan yhdistelmä lisäsi masennusriskiä, kun taas suuri päätösvalta yhdistettynä suuriin vaatimuksiin pienensi sitä. Työn vaatimusten yksittäinen merkitys sen sijaan jäi epäselväksi, erityisesti naisilla.

Tutkimuksen perusteella EuroJEM soveltuu psykososiaalisten työolosuhteiden tutkimiseen kaikissa pohjoismaisissa rekisteriaineistoissa. Tulokset viittaavat myös siihen, että työntekijöiden päätösvallan lisääminen voi olla tärkeä keino tukea mielenterveyttä ja ehkäistä masennusta, vaikka joidenkin altisteiden, kuten työn vaatimusten, mittaaminen vaatii vielä kehittämistä.

Julkaisu: Salonen, L., Falkstedt, D., Pan, K. Y., Albin, M., Mehlum, I. S., Undem, K., Leinonen, T., & Solovieva, S. (2026). Development of a European job exposure matrix (EuroJEM) for psychosocial exposures and their association with diagnosed depression in register-based cohorts. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 4279. https://doi.org/10.5271/sjweh.4279

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

9. Hoitajien työssä pysymisen tukemisesta tarvitaan lisää tietoa

Tässä systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin sellaisten interventioiden vaikuttavuutta, joiden tarkoituksena on tukea työntekijöiden sitoutumista ja työssä jaksamista sekä ehkäistä uupumusta ja alan vaihtamista hiljattain valmistuneiden sairaanhoitajien keskuudessa.

Katsaus kattoi vuodet 2012–2023, ja se koostui lopulta yhdestä satunnaistetusta, yhdestä ei-satunnaistetusta ja yhdestä kohorttitutkimuksesta, joissa oli mukana yhteensä 566 sairaanhoitajaa.

Katsauksen tutkimuksissa interventioina käytettiin henkilökohtaista mentorointia ja koulutuksellisin menetelmin toteutettavaa perehdytys- ja ohjausmallia. Näiden havaittiin vähentävän alan vaihtamista hieman tai jonkin verran. Työhyvinvointia, uupumusta tai sitoutumista koskevia psykologisia mittareita ei kuitenkaan arvioitu missään tutkimuksessa.

Katsauksessa todetaan, että korkealaatuisia tutkimuksia vasta valmistuneiden sairaanhoitajien työssä pysymisen tukemiseksi on vähän. Lisätutkimuksia tarvitaan erityisesti kustannus–hyöty-analyysien sekä laadukkaiden tutkimusasetelmien muodossa.

Julkaisu: Al-Hello, L., Ervasti, J., Haapa, T., Sorsa, V. P., & Melender, H. L. (2026). Interventions promoting work engagement and reducing turnover of newly graduated nurses: A systematic review. Nursing Open, 13(2), e70434. https://doi.org/10.1002/nop2.70434

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

10. Masennus- ja ahdistusoireisten työssä pysymistä ennustavat terveyteen liittyvät tekijät

Tässä pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin tekijöitä, jotka selittävät sitä, ettei sairauspoissaoloja ilmaannu nuorilla aikuisilla, joilla oli ollut masennusta tai ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin 9039:ää ruotsalaista nuorta kaksosaikuista, joilla oli tai ei ollut masennusta tai ahdistuneisuutta. Heitä seurattiin rekisteritietojen avulla vuosina 2006–2020.

Tulosten mukaan reilulla kolmanneksella aiemmin masennusta tai ahdistusta kokeneista ei ollut sairauspoissaoloja, kun vastaava osuus henkilöillä ilman oireita oli hieman yli puolet. Ahdistus- ja masennusoireista kärsineiden keskuudessa työmarkkinoilla pysymistä ennustivat vähäisempi masennuslääkkeiden käyttö, harvemmat avohoitokäynnit ja yksityisellä sektorilla toimihenkilöasema.

Kuitenkin ne masennus- ja ahdistusoireita kokeneet, joilla ei esiintynyt sairauspoissaoloja, raportoivat heikompaa itsearvioitua terveyttä ja käyttivät enemmän mielenterveyspalveluita ja masennuslääkkeitä kuin oireettomat.

Yhteenvetona todetaan, että vaikka aiemmin masennusta tai ahdistusta kokeneet pysyvät työmarkkinoilla, heidän terveytensä on silti heikompi ja he käyttävät muun muassa lääkkeitä ja tarvitsevat hoitoa enemmän kuin oireettomat.

Julkaisu: Narusyte, J., Alaie, I., Ropponen, A., Wang, M. & Svedberg,P. (2026) Young adults with a history of depression and/or anxiety: the role of sociodemographic and health-related factors in not being sickness absent. Journal of Occupational Health, 68(1). https://doi.org/10.1093/joccuh/uiaf077

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

11. Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Työelämätieto-palvelu tarjoaa luotettavista lähteistä koottua työelämän tilannekuvaa avoimesti kaikkien käyttöön – visualisoituna ja interaktiivisessa muodossa. Palvelu on ilmainen, ja kaikki sisällöt löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.