Työterveyslaitoksen uutinen 19.11.2025
Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.
Marraskuun tutkimuskatsauksen sisällys
- Asuinympäristöllä on tärkeä rooli työmatka-autoilun vähentämisessä
- TYÖOTE-mallin soveltaminen mielenterveyden hoitoon vaatii huolellista suunnittelua
- Työkykyinterventiot eivät lisää tuottavuutta merkittävästi
- Työhyvinvoinnin johtamisen ja opetuksen tulisi keskittyä rakenteisiin
- Jaettu identiteettijohtaminen vahvistaa työyhteisön tehokkuutta
- Mielenterveyden häiriöt katkovat työuraa
- Sukupolvien erilaiset tunnekoodit luovat jännitteitä työpaikalla
Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:
1. Asuinympäristöllä on tärkeä rooli työmatka-autoilun vähentämisessä
Monet kulkevat työmatkansa omalla autolla, vaikka kävely, pyöräily ja julkinen liikenne olisivat terveyden ja päästöjen näkökulmasta parempia vaihtoehtoja. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaiset tekijät vaikuttivat todennäköisyyteen kulkea työmatkat yksityisautoilla. Tutkimuksessa seurattiin 4464:ää julkisen alan työntekijää vuosina 2020–2022.
Lyhyt työmatka, asuinalueiden vähäiset viheralueet, oma tupakoimattomuus, autottomien kotitalouksien suuri määrä asuinalueella, lyhyt matka lähimpään ruokakauppaan, henkilön fyysinen aktiivisuus ja matalampi painoindeksi olivat vahvimpia työmatka-autoilun vähentämiseen liittyviä tekijöitä.
Tulokset osoittavat, että erityisesti asuinympäristöllä ja työmatkan pituudella, mutta myös henkilön omalla terveydentilalla ja terveyskäyttäytymisellä on tärkeä rooli työmatkan kulkutapaa ennustettaessa.
Julkaisu: Jussila, J.J., Gluschkoff, K., Halonen J.I., Kurkela, O., Lanki, T., Makkonen, A., Rehunen, A., Salo, P., Suomalainen, E., Tainio, M. & Ervasti, J. 2025. Shifting towards active and sustainable commuting: the relative importance of factors associated with reduced car commuting among Finnish public sector employees. Travel Behaviour and Society, 42: 101154. https://doi.org/10.1016/j.tbs.2025.101154
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
2. TYÖOTE-mallin soveltaminen mielenterveyden hoitoon vaatii huolellista suunnittelua
TYÖOTE-toimintamallin tavoitteena on tehostaa työkyvyn arviointia ja vahvistaa julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä. Toimintamallia on viime aikoina sovellettu mielenterveyspalveluihin. Tässä keskustelupaperissa tarkasteltiin aiemmin toteutetun implementaatiotutkimuksen tuloksia uusimpien interventioiden arvioinnin suositusten pohjalta.
Tutkimuksessa havaittiin, että useat tekijät estivät toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa. Psykiatrit ohjasivat potilaita työterveyshuollon pariin odotettua vähemmän. He kokivat lähetteiden laatimisen vaikeaksi, koska sähköisten lähetteiden järjestelmään liittyi haasteita.
Mallin soveltamiseen toi haastetta myös se, että julkisen puolen psykiatriaan erikoistuneet yksiköt ovat organisoituneet vaihtelevasti verrattuna somaattisen terveydenhuoltoon.
Mallin soveltaminen mielenterveyden hoitoon vaatii huolellista suunnittelua ja riittäviä resursseja. Laajempien toteutettavuustutkimusten avulla TYÖOTE-toimintamallin implementaatiosta voitaisiin saada tarkempaa tietoa ja kyettäisiin tunnistamaan mahdollisia tarpeita muuttaa mallia.
Julkaisu: Henriksson, M., Juvonen-Posti, P., Virtanen, M., Tikka, C. & Oksanen, T. (2025). Adapting interventions for sustainable implementation in new contexts: Considerations from a study on enhancing collaboration between psychiatric care and occupational health specialists. Psychiatria Fennica, 56, 278–287. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2025/10/Psychiatria_Fennica-2025_Henriksson.pdf
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
3. Työkykyinterventiot eivät lisää tuottavuutta merkittävästi
Keinot ylläpitää ja parantaa työikäisen väestön työkykyä ovat olennaisia väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen kasvaessa. Tässä systemaattisessa katsauksessa koottiin yhteen työkykyinterventioiden vaikutuksia työn tuottavuuteen liittyviin lopputulemiin, kuten poissaolojen määrään, itsearvioituun tuottavuuteen ja tuottavuuskustannuksiin.
Katsaukseen valittiin mukaan 29 artikkelia, joissa tutkittiin interventioiden vaikutuksia satunnaistetuilla ja ei-satunnaistetuilla asetelmilla.
Riippumatta toteutusympäristöstä tai tutkimusasetelmasta työkykyinterventioiden ei merkittävästi todettu lisäävän työn tuottavuutta tai vähentävän tuottavuuskustannuksia. Vain muutama interventioista onnistui vähentämään toistuvien poissaolojen määrää tai poissaolojen riskiä ja siten lisäämään tuottavuutta.
Katsauksessa todetaan, että interventiotutkimuksissa tulisi keskittyä tuottavuuden mittaamiseen mahdollisimman monipuolisesti. Rekisteriaineistoja tarkastelemalla voitaisiin saada entistä tarkempaa tietoa työkykyinterventioiden vaikutuksista esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden määrään ja työntekijöiden työllisyysstatukseen.
Julkaisu: Kekkonen, P., Savolainen, E., Immonen, M., Kangas, P., Rissanen, E. & Linnosmaa, I. (2025). Effectiveness of work ability interventions on productivity: a systematic review. Journal of Occupational Health, 67(1), 1-17. https://doi.org/10.1093/joccuh/uiaf051
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
4. Työhyvinvoinnin johtamisen ja opetuksen tulisi keskittyä rakenteisiin
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvoinnin johtamisen ja opetuksen haasteita ja niiden syitä Johtamisen erikoisammattitutkinto (JYEAT) -koulutuksessa. Tutkimus keskittyi JYEAT-kouluttajien ja opiskelijoiden yhdessä kehittämiin työhyvinvoinnin johtamisen kokeiluihin, joita työstettiin vuonna 2024 viisivaiheisessa Yhteisfoorumi-prosessissa. Yhteisfoorumiin osallistui neljä oppilaitosta eri puolilta Suomea.
Tutkimuksessa tunnistettiin yhteiskunnallisia, organisatorisia ja yksilöön liittyviä haasteita työhyvinvoinnin johtamisessa ja opettamisessa. Niitä olivat muun muassa kasvavat työhyvinvointiongelmat, jotka liitettiin mielen hyvinvoinnin ongelmien medikalisoitumiseen (”sairauspuhe”).
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa nähtiin tehottomana, opetettavat teemat ja arkitodellisuus ristiriitaisina (”sanahelinä”) sekä esihenkilön oma rooli työhyvinvoinnin johtamisessa epäselvänä ja kuormittavana.
Yhteisfoorumiin sisältyvissä kehittämiskokeiluissa ratkaisut keskittyivät pääosin yksilötason ilmiöihin, vaikka työhyvinvoinnin haasteet ovat usein rakenteellisia ja niiden juuret työpaikan ulkopuolella. Työhyvinvoinnin johtamisessa ja opetuksessa painopistettä olisi hyvä siirtää kohti yhteisöllisten prosessien vahvistamista sekä työn ja työyhteisön kehittämistä.
Julkaisu: Ryky, P. & Järvensivu, A. (2025). Sanahelinää ja sairauspuhetta: työhyvinvoinnin johtamisen ja opettamisen haasteet JYEAT-koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 27(3), 66–95. https://doi.org/10.54329/akakk.176392
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
5. Jaettu identiteettijohtaminen vahvistaa työyhteisön tehokkuutta
Perinteisesti johtajuutta on tutkittu esihenkilöiden ja johtajien näkökulmasta. Vain muutama tutkimus on selvittänyt, miten myös työntekijät voivat vaikuttaa myönteisesti organisaatioidentiteetin toteuttamiseen. Tämä tapaustutkimus pyrki täydentämään identiteettijohtamisen teoriaa tuomalla uutta empiiristä näyttöä siitä, miten johtajat ja työntekijät johtivat identiteettiä yhdessä itseohjautuvassa organisaatiossa.
Tulokset osoittavat, että jaettu identiteettijohtaminen – johtajien ja työntekijöiden yhteinen toiminta identiteetin edistämiseksi – voi vahvistaa johtamisen vaikuttavuutta merkittävästi. Lisäksi se voi edistää organisaation kasvua, työntekijöiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Johtajien toimet voivat olla ratkaisevia jaetun identiteettijohtamisen onnistumisessa. Johtajat loivat sille pohjan muotoilemalla työpaikan käytäntöjä yhdessä työntekijöiden kanssa organisaatioidentiteettiä vastaaviksi. Johtajat muokkasivat toimenkuvia joustamaan vertaisjohtamisen eli työntekijöiden identiteettijohtamisen vaatimuksiin.
Lisäksi johtajien luomat, identiteettiä kuvaavat muistisäännöt ja läpinäkyvä tieto mahdollistivat työntekijöiden itsenäisen toiminnan. Johtajien oma toiminta ja identiteetin säännöllinen sanoitus vielä rohkaisivat henkilöstöä identiteetin mukaiseen toimintaan.
Työntekijöiden identiteettijohtaminen näytti vaikuttavan myönteisesti organisaation tuloksiin. He edistivät suoriutumista määrittelemällä rekrytoinnissa ja perehdytyksessä jaetut odotukset työnteolle ja yhteistyölle, sekä kehittivät liiketoimintaa tuottavia innovaatioita.
Työntekijöiden näkemykset vahvistivat organisaation päätöksentekoa, ja heidän järjestämänsä tapahtumat edistivät työyhteisöön sitoutumista.
Julkaisu: Luostarinen, M., Hakanen, J. J., van Dick, R. & Mäkikangas, A. (2025). Strengthening shared social identity leadership for organizational effectiveness. Journal of Change Management Reframing Leadership and Organizational Practice, 1-29. https://doi.org/10.1080/14697017.2025.2579260
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
6. Mielenterveyden häiriöt katkovat työuraa
Yleiset mielenterveyden häiriöt, kuten masennus ja ahdistuneisuus, voivat heikentää työkykyä ja työhön osallistumista. Heikommin tunnetaan kuitenkin sitä, miten mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä kestävän työuran kehittymiseen. Kestävällä työuralla tarkoitetaan työuraa, jossa on korkeintaan vähän katkoksia työttömyyden tai terveydellisten syiden vuoksi.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten nämä häiriöt vaikuttavat kestävään työuraan pitkällä aikavälillä. Aineistona käytettiin ruotsalaista kaksosaineistoa. Se koostui 5529 kaksosparista, jotka olivat vuonna 1998 18–59-vuotiaita. Heidän työuriensa kehittymistä vuosina 1998–2020 analysoitiin trajektorianalyysilla.
Mielenterveysdiagnoosin saaneiden työurat poikkesivat merkittävästi sellaisten henkilöiden työurista, jotka eivät olleet saaneet mielenterveysdiagnoosia. Vaikka suurimmalla osalla mielenterveysdiagnoosin saaneista oli kestävä työura, noin kolmanneksella työura ei ollut kestävä tai sen kestävyys heikkeni merkittävästi.
Taustatekijöistä korkea koulutustaso suojasi katkonaiselta työuralta, kun taas yksin eläminen lisäsi katkonaisen työuran riskiä.
Varhainen tuki ja haasteiden tunnistaminen ovat tärkeitä, jotta mielenterveyden haasteista kärsivät voivat pysyä työelämässä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niihin, joiden työura alkaa heikentyä ajan myötä.
Julkaisu: Ropponen, A., Alaie, I., Narusyte, J. & Svedberg, P. 2025. The role of common mental disorders on sustainable working life—a cohort study among discordant Swedish twin pairs. BMJ Open 2025;15:e101586. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2025-101586
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
7. Sukupolvien erilaiset tunnekoodit luovat jännitteitä työpaikalla
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tunteiden muuttuvaa roolia ja merkitystä työkyvyn ymmärtämisessä ja hallinnassa sekä sitä, minkälaisia jännitteitä mielenterveyden ja työkyvyn tulkinnassa on työpaikalla eri sukupolvien välillä.
Tutkimusaineisto kerättiin 70 haastattelulla, joihin osallistui kuntasektorilta nuoria, alle 35-vuotiaita työntekijöitä, heidän esihenkilöitään ja työterveyshuollon ammattilaisia, jotka tyypillisesti edustivat vanhempia sukupolvia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin emotionaalisia koodistoja työssä. Koodistot ovat työyhteisössä tai tietyssä kulttuurissa jaettuja käsityksiä siitä, minkälaiset tunteet ovat tavoiteltavia ja hyväksyttyjä ja miten tunteita tulisi hallita.
Itsensä toteuttamiseen liittyvät normit ja koodit olivat yleisiä korkeasti koulutetuilla, tietotyötä tekevillä nuorilla, mikä heijastui tunnekeskeiseen hyvinvoinnin ja työkyvyn tarkasteluun. Emotionaaliset koodit myös vaihtelivat nuorten välillä. Heistä osa näki emotionaalisen hyvinvoinnin osana henkistä työkykyä, kun taas osa korosti vaikeiden tunteiden olevan osa työelämää eikä niinkään työkyky- tai työterveyskysymys.
Eriytyvät tunnekoodit näkyvät usein sukupolvien erilaisina näkemyksenä siitä, minkä ajatellaan kuuluvan työkyvyn alueelle.
Erilaiset tunnekoodit voivat myös aiheuttaa epäselvyyttä ja vastakkainasettelua eri sukupolvien välillä. Työelämässä ja työhyvinvoinnin tutkimuksessa tunteiden muuttuva rooli tulisi huomioida nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin.
Julkaisu: Lehmuskoski, K., Väänänen, A., Olakivi, A. & Mattila-Holappa, P. (2025). The changing emotional codes underlying generation-specific understanding of mental health at work: a qualitative study in the municipal sector. Social Theory & Health, 23(22), 1–19. https://doi.org/10.1057/s41285-025-00237-6
Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus
- Tutkimuskatsauksessa esitellään tiiviisti Työterveyslaitoksen tuoreimmat tutkimukset, ja se ilmestyy noin kerran kuussa.
- Jos haluat saada jatkossa tiedon uusimmasta katsauksesta, tilaa työelämän vaikuttajien ja päättäjien uutiskirjeemme.
- Tutustu aiempiin katsauksiin tutkimuskatsaukset-sivulta.
Lisätiedot
- Laura Salonen, erikoistutkija, Laura.Salonen [at] ttl.fi, +358 30 474 3380
- Otto Pankkonen, tutkija, Otto.Pankkonen [at] ttl.fi, +358 30 474 3180
- Päivi Lehtomurto, viestintäpäällikkö, Paivi.Lehtomurto [at] ttl.fi, +358 50 415 6309
- Yksittäisistä tutkimuksista voi olla yhteydessä suoraan artikkelin tai raportin kirjoittajiin: etunimi.sukunimi [at] ttl.fi
