Uutinen

20.05.2026

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 2026

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Elli Hartikainen

tutkija

Jie Li

tutkija

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Katsauksen lopussa on linkit Työelämätieto-palvelun uusiin ja päivitettyihin julkaisuihin. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Toukokuun tutkimuskatsauksen sisällys

Toistuvat lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat yleisempiä nuorilla kuin vanhemmilla työntekijöillä
Työn psykososiaalisten tekijöiden kehittäminen pidentää työajanodotetta yli 50-vuotiailla
Työpaikoilla tarvitaan lisää vihreän siirtymän osaamista ja oppimista
Työhön paluuta voi nopeuttaa lonkka- ja polviproteesileikkauksen jälkeen
Verkkopohjainen ACT-hoito paransi työkykyä pitkäkestoisista oireista kärsivillä
Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus toukokuu 2026 (pdf)

1. Toistuvat lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat yleisempiä nuorilla kuin vanhemmilla työntekijöillä

Tässä tutkimuksessa tunnistettiin eripituisia sairauspoissaolojaksoja koronapandemian aikana ja niiden taustatekijöitä. Lisäksi sairauspoissaolojaksoja vertailtiin aikaan ennen pandemiaa. Tutkimuksessa käytettiin aineistona vuonna 2020 tehtyä kyselyä, johon vastasi lähes 40 000 julkisen sektorin työntekijää. Vastaukset liitettiin sairauspoissaolojen rekisteritietoihin vuodelta 2021.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista sairauspoissaolojaksoa pandemian aikana: lyhyt sai-rauspoissaolo (79 prosenttia), toistuvat lyhyet jaksot (13 prosenttia), toistuvat pitkät jaksot (7 prosenttia) ja pitkä sairauspoissaolo (1 prosentti).

Lyhyisiin sairauspoissaoloihin olivat yhteydessä vähäinen alkoholin ja tupakan käyttö, pieni pai-noindeksi, etätyö ja korkea ammatillinen asema miehillä. Toistuvat lyhyet jaksot olivat yhteydes-sä nuoreen ikään, kun taas toistuvat pitkät jaksot ja pitkä sairauspoissaolo olivat yhteydessä vanhempaan ikään.

Sairauspoissaolojaksot olivat vastaavanlaisia ennen pandemiaa, vaikka kokonaisuudessaan sairauspoissaolopäiviä oli silloin vähemmän. Sairauspoissaolojaksojen ja niiden taustatekijöiden tunnistaminen auttaa työpaikkoja kohdentamaan toimia, joilla pyritään vähentämään poissaoloja ja ylläpitämään työkykyä.

Julkaisu: Haukka, E., Joensuu, M., Kausto, J., Oksanen, T., Vahtera, J., Kivimäki, M., & Ervasti, J. (2026). Patterns and correlates of sickness absence before and during the COVID-19 pandemic in a cohort of Finnish public sector employees. Discover Public Health, 23(1), 625. https://doi.org/10.1186/s12982-026-01886-2

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

2. Työn psykososiaalisten tekijöiden kehittä-minen pidentää työajanodotetta yli 50-vuotiailla

Tässä tutkimuksessa selvitettiin työn psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä työajanodotteeseen 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla työntekijöillä. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea ammattiryh-mää: johtajat ja ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja työntekijät.

Aineistona oli pitkittäiskyselytutkimus, johon oli vastannut yli 70 000 julkisen sektorin työnteki-jää vuosina 2000–2016. Vastaukset liitettiin työeläkerekisteritietoihin.

Työn ponnistusten ja palkkioiden suuri epäsuhta oli yhteydessä lyhyempään työajanodotteeseen kaikissa ammattiryhmissä. Työntekijöillä työn vaatimukset ja epäoikeudenmukaisuus olivat vahvemmin yhteydessä heikentyneeseen työajanodotteeseen kuin esihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä.

Tulosten mukaan esimerkiksi työn ponnistusten ja palkkioiden tasapaino, oikeudenmukaisuus ja työn vaatimusten lieventäminen voivat tukea 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien työuraa, erityi-sesti työntekijöillä.

Julkaisu: Haukka, E., Heikkilä, K., Pentti, J., Vahtera, J., Chungkham, H. S., Zaninotto, P. & Sten-holm, S. (2026). Work-related psychosocial factors and working life expectancy among Finnish public sector employees aged 50 years or older. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 52(3), 272-281. https://doi.org/10.5271/sjweh.4298

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

3. Työpaikoilla tarvitaan lisää vihreän siirtymän osaamista ja oppimista

Tässä raportissa tarkastellaan, miten suomalaiset työntekijät kokevat vihreän siirtymän vaikut-taneen työhönsä sekä millaisiin toimiin työpaikat ja työntekijät itse ovat ryhtyneet ympäristö-osaamisen kehittämiseksi. Tutkimusaineistona käytettiin Ilmastonmuutos ja työ -kyselyaineistoa vuodelta 2025. Kyselyn vastaajamäärä oli 1911.

Tulosten mukaan työtavat ovat muuttuneet ekologisesti kestävämmiksi, mutta muutos perustuu suurelta osin epämuodolliseen työssä oppimiseen. Vihreän siirtymän vaikutukset ja osaamisen kehittämisen toimet jakautuvat epätasaisesti työntekijäryhmien ja työpaikkojen kesken.

Esimerkiksi fossiili-intensiivisillä miesvaltaisilla aloilla järjestetään eniten koulutuksia, mutta osaamisen kehittäminen kiinnostaa vähemmän kuin muilla aloilla. Naisvaltaisilla sote-aloilla työn muutos taas on vähäisempää, mutta työntekijät ovat aktiivisempia ja kiinnostuneempia osaamisensa kehittämisestä.

Tulokset korostavat osaamisen kehittämistä työpaikoilla, jotta yhteiskunnan vihreän siirtymän tavoitteita voitaisiin saavuttaa. Työpaikkojen tulisi panostaa ympäristöosaamiseen tarjoamalla koulutusta, rohkaista jakamaan tietoa ja parantaa mahdollisuuksia toimia yhdessä.

Julkaisu: Malve-Ahlroth S., Karvinen M., Siltala V., Ala-Laurinaho A., Moilanen F., & Turunen J. (2026). Vihreän siirtymän osaaminen ja oppiminen työpaikoilla: Työntekijöiden näkemyksiä työn muuttumisesta ja osaamisen kehittämisestä. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-264-9

Julkaisutyyppi: Tutkimusraportti

4. Työhön paluuta voi nopeuttaa lonkka- ja polviproteesileikkauksen jälkeen

Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko koordinoidulla työhön paluun mallilla lyhentää sairaus-poissaoloja lonkan tai polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin työterveyshuol-toon ohjaamisen ja lyhyemmän sairausloman yhteyttä työhön paluun ajankohtaan.

Tutkimuksessa hyödynnettiin neljän suomalaisen sairaalan potilasrekistereitä ja Kelan sairaus-päiväraharekisterin tietoja. Mukana oli 25–62-vuotiaita henkilöitä, joille oli tehty lonkan tai pol-ven tekonivelleikkaus nivelrikon vuoksi. Vertailuryhmään kuului 668 ja koordinoidun työhön pa-luun mallin ryhmään 536 henkilöä.

Mallissa kirurgi määräsi lyhyen sairausloman ja ohjasi potilaan työterveyshuoltoon työkyvyn ar-viointia ja työhön paluun suunnittelua varten.

Koordinoitu työhön paluun malli lyhensi sairauspoissaoloja sekä lonkan että polven tekonivel-leikkausten jälkeen. Analyysissa olivat mukana kaikki interventioryhmän potilaat riippumatta siitä, kuinka täydellisesti toimintamalli heidän kohdallaan toteutui. Tässä tarkastelussa lonkka-leikkauksen jälkeen työhön palattiin keskimäärin 13 päivää aikaisemmin ja polvileikkauksen jäl-keen 14 päivää aikaisemmin kuin vertailuryhmässä.

Tutkimustulokset osoittavat, että sairaalan ja työterveyshuollon yhteistyö voi nopeuttaa työhön paluuta tekonivelleikkausten jälkeen.

Julkaisu: Kangas, P., Pamilo, K., Soini, S., Hirvonen, M., Kervinen, V. & Kinnunen, M.-L. (2026). Coordinated return-to-work model reduces sickness absences after hip or knee arthroplasty: a registry-based study. Archives of Orthopaedic and Trauma Surgery, 146, 152. https://doi.org/10.1007/s00402-026-06312-5

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

5. Verkkopohjainen ACT-hoito paransi työkykyä pitkäkestoisista oireista kärsivillä

Tutkimuksessa selvitettiin, voiko verkkopohjainen hyväksymis- ja omistautumisterapia (ACT) tukea työ- ja toimintakykyä henkilöillä, joilla oli pitkäkestoisia fyysisiä oireita. Ne ilmenivät kroo-niseen väsymykseen liittyvänä uupumuksena tai sisäympäristöihin liittyvinä oireina. Lisäksi tar-kasteltiin, vaikuttaako oireisiin liittyvä huolestuneisuus hoidon tuloksiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin satunnaistettua vertailuasetelmaa. Aineistoon kuului 103 työikäis-tä henkilöä, joilla oli vähintään kuusi kuukautta kestäneitä oireita ja niiden aiheuttamaa haittaa arjessa. Heistä 50 osallistui verkkopohjaiseen, kymmenen viikkoa kestävään ACT-hoitoon tavan-omaisen hoidon lisäksi ja 53 sai pelkkää tavanomaista hoitoa.

Verkkopohjaiseen hoitoon osallistuneiden työkyky parani enemmän kuin vertailuryhmässä heti hoidon jälkeen sekä kolmen ja yhdeksän kuukauden seurannassa. Myös arjen toimintakyky, erityisesti työssä selviytyminen, parani intervention jälkeen. Sairauteen liittyvän huolestuneisuuden ei havaittu vaikuttavan hoidon tuloksiin.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että verkkopohjainen ACT-hoito voi tukea työ- ja toimintaky-kyä. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta ennen kuin menetelmää voidaan suositella ensisijaiseksi hoidoksi.

Julkaisu: Vuokko, A., Immonen, M., Lappalainen, P., Keinonen, K., Sainio, M., Lappalainen, R., Paunio, T. & Selinheimo, S. (2026). Work ability and functioning among individuals with persistent indoor environment-related symptoms or chronic fatigue: nine-month follow-up of a web-based randomized controlled trial. Journal of Occupational Rehabilitation. https://doi.org/10.1007/s10926-026-10400-z

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu artikkeli

6. Työelämätieto-palvelun uudet julkaisut ja päivitykset

Työelämätieto-palvelu tarjoaa luotettavista lähteistä koottua työelämän tilannekuvaa avoimesti kaikkien käyttöön – visualisoituna ja interaktiivisessa muodossa. Palvelu on ilmainen, ja kaikki sisällöt löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.