Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pinja Ryky tarkastelee aikuiskasvatustieteen väitöskirjassaan työhyvinvoinnin johtamisen lähestymistapoja ja niiden opettamista johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa.
Tutkimuksessa havaittiin ristiriita työhyvinvoinnin ongelmien rakenteellisten syiden ja niihin tarjottujen yksilökeskeisten ratkaisujen välillä.
– Uupumus ja mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvava ongelma työelämässä. Työhyvinvointi on pitkälti rakenteellinen kysymys, mutta johtajia opetetaan yhä ratkaisemaan ongelmia yksilötasolla. Tämä vaikeuttaa vaikuttavaa työhyvinvoinnin johtamista, Ryky sanoo.
Tavoitteet ja käytännön ratkaisut ovat ristiriidassa
Tutkimuksessa havaittiin kolme ristiriitaa siinä, miten työhyvinvointia ymmärretään ja johdetaan:
- Työhyvinvoinnin välinearvo korostuu itseisarvon kustannuksella. Johtamiskoulutuksessa työhyvinvointi nähdään usein keinona parantaa organisaation tuottavuutta, tuloksellisuutta ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tällöin ihmisen hyvinvointi itsessään voi jäädä toissijaiseksi.
- Rakenteelliset uudistukset typistyvät käytäntöjen hienosäädöksi. Työhyvinvoinnin johtamisesta halutaan tehdä yhteisöllisempää ja ennakoivampaa, mutta resurssipula ja institutionaaliset rajoitteet vaikeuttavat muutosta. Rakenteellisten uudistusten sijasta kehittäminen kohdistuu helposti olemassa oleviin käytäntöihin, kuten kehityskeskusteluihin ja mittareihin.
- Systeemisiin ongelmiin tarjotaan yksilökeskeisiä ratkaisuja. Vaikka koulutuksessa tunnistetaan työhyvinvoinnin ongelmien yhteys työhön, työoloihin ja rakenteisiin, käytännön ratkaisut painottuvat usein työntekijöiden resilienssin, itsesäätelyn ja muiden henkilökohtaisten valmiuksien vahvistamiseen. Vastuu työn kuormittavuudesta voi näin siirtyä yksilölle tai terveydenhuollolle, ja yhteisöllinen työn kehittäminen jää taka-alalle.
Johtajien on opittava kehittämään työtä yhdessä
Väitöstutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että työhyvinvoinnin systeemisiä ongelmia ei voida ratkaista yksilöitä optimoimalla tai opettamalla johtajille terapeuttisia taitoja.
Rykyn mukaan johtamiskoulutuksessa tarvitaan nykyistä enemmän valmiuksia tunnistaa työhyvinvoinnin ongelmien rakenteellisia syitä. Johtajien on myös osattava kehittää työtä, työoloja ja työpaikan käytäntöjä yhdessä henkilöstön kanssa.
– Jotta johtamiskoulutus voisi aidosti vastata nykytyöelämän vaatimuksiin, sen on uskallettava kyseenalaistaa yksilökeskeinen työhyvinvointiajattelu. Johtajille on opetettava, miten työyhteisöissä voidaan kehittää työtä ja arjen käytäntöjä yhdessä ja dialogisesti, Ryky sanoo.
Tutustu tutkimukseen
- Väitöstutkimus perustuu johtamiskoulutusten dokumenttianalyysiin sekä osallistavaan yhteiskehittämisinterventioon, jossa kouluttajat ja johtamiskoulutettavat kehittivät yhdessä työhyvinvoinnin opetusta ja käytäntöjä.
- Väitöskirja on saatavilla Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistossa: Työhyvinvoinnin johtamisen jännitteet: Työhyvinvoinnin johtamisen lähestymistavat ja niiden opettaminen johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa
- Tutkimus tehtiin Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa osana Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus saatiin Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Väitöstutkimusta rahoitti myös Työsuojelurahasto.
Väitöstilaisuus
- KM Pinja Rykyn aikuiskasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Työhyvinvoinnin johtamisen jännitteet – Työhyvinvoinnin johtamisen lähestymistavat ja niiden opettaminen johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 28.8.2026 kello 12.
- Väitöstilaisuus järjestetään Athena-rakennuksen salissa 302 osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Helsinki.
- Seuraa väitöstilaisuutta suorana HelsinkiUniTuben kautta
Lisätiedot
- Pinja Ryky, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, pinja.ryky [at] ttl.fi (pinja[dot]ryky[at]ttl[dot]fi), 050 471 2332
