Muutokset työympäristön altisteiden raja-arvoissa parantavat työpaikkojen turvallisuutta

Monella työpaikalla altistutaan erilaisille työympäristön kemiallisille tekijöille. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia, että ilman kemiallisista epäpuhtauksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle.
-

ARTIKKELI | PALVELUT

Käytännössä työpaikoilla seurataan altistumista tekemällä altisteiden pitoisuusmittauksia. Kun työntekijän altistuminen alittaa raja-arvon, ei vaaraa tai haittaa pääsääntöisesti ole. Työterveyslaitoksen työhygienian ammattilaiset tekevät työpaikoilla vuosittain satoja altistumismittauksia ja antavat lausunnoissa toimenpidesuosituksia altistumisen vähentämiseksi. 

Työpaikkojen on pysyttävä ajan tasalla muuttuneista raja-arvoista

Maaliskuussa 2025 astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön uusi asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista, joka määrittelee raja-arvot yli 500 altisteelle. Jo viime vuonna tuli uusia sitovia raja-arvoja syöpävaarallisille ja lisääntymiselle vaarallisille altisteille Valtioneuvoston asetuksen myötä.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Reetaleena Rissanen muistuttaa, että työnantajan pitäisi tietää omaa työpaikkoja koskevien altisteiden raja-arvot. Ajantasaiset raja-arvot löytyvät Valtioneuvoston HTP-arvot 2025 -julkaisusta.

Millaisia muutoksia raja-arvoissa on sitten tapahtunut? Reetaleena listaa kolme osa-aluetta:

  • Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot)
  • Biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvot
  • Ilman epäpuhtauksien sitovat raja-arvot.

Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet ovat ohjeellisia, eli työnantajan on otettava ne huomioon, kun työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidaan.

Sitovat raja-arvot taas on asetettu erityisen vaarallisille altisteille, kuten esimerkiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille. Ne ovat velvoittavia, jolloin pitoisuuksia ei saa ylittää.

Tutustu HTP-arvot 2025 -julkaisuun

Muutokset ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetuissa pitoisuuksissa

Haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien arvoihin tulleista muutoksista Reetaleena nostaa esimerkiksi etanolin, joka on verrattain yleinen altiste silloin, kun työssä käytetään liuotinaineita.

– Aiemmin etanolin koko työpäivän aikainen altistuminen sai olla korkeintaan 1900 mg/m³, nyt se on 380 mg/m³. Raja-arvo on siis uudessa asetuksessa pienentynyt merkittävästi, ja se täytyy ottaa työpaikan arjessa huomioon.

Uudessa asetuksessa on kaksi täysin uutta raja-arvoa 1-etoksi-2-propanolille ja dimetyyliestereille. Lisäksi asetuksessa mainitaan, että typen oksidien poikkeus maanalaisen kaivostoiminnan ja tunnelirakentamisen osalta päättyy vuoden 2026 aikana.

Muutokset biologisissa altistumisindikaattoreissa ja niiden ohjeraja-arvoissa

Biologiset altistumisindikaattorit ovat epäpuhtautta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työntekijän henkilökohtaista veri- tai virtsanäytettä, joka huomioi hengitystiealtistumisen lisäksi kaikki altistumistiet. Mittaus tehdään silloin biomonitoroinnin avulla.

Raja-arvot muuttuivat mm. alumiiniyhdisteille ja bentseenille. Lisäksi uudessa asetuksessa kumottiin niukkaliukoisten nikkeliyhdisteiden biomonitoroinnin ohjeraja-arvo.

Muutokset sitovissa raja-arvoissa

Syöpävaarallisten altisteiden sitovia raja-arvoja muuttui jo vuoden 2024 keväällä Valtioneuvoston uuden asetuksen myötä.

– Esimerkiksi nikkeliyhdisteille oli aiemmin määritelty vain haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien arvoja. Nyt arvot ovat muuttuneet sitoviksi. Työpaikoilla on onneksi jo tehty paljon töitä sen eteen, että ilmapitoisuudet jäävät sitovan raja-arvon alle, Reetaleena kiittää.

Myös lisääntymiselle vaarallisten altisteiden raja-arvoihin tuli viime vuonna merkittäviä muutoksia. Iso joukko haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien arvoja muuttui sitoviksi arvoiksi, mikä taas parantaa lisääntymisterveyden turvallisuutta työpaikoilla.

– Erityisesti hiilimonoksidi eli häkä on petollinen altiste. Se on väritön, hajuton ja mauton kaasu, jota on hankala aistinvaraisesti havaita. Raja-arvo on nyt verrattain matala, joten työnantajan kannattaa ottaa asia vakavasti ja tehdä työstä turvallista, jotta kenenkään lisääntymisterveys ei vaarantuisi.

Työpaikoille on lisäksi tullut velvoite, jonka mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa lisääntymisterveydelle vaarallisille altisteille altistuvista työntekijöistä.

Tulossa olevia muutoksia raja-arvoihin

Sitoviin raja-arvoihin on odotettavissa lisää muutoksia tämän ja ensi vuoden aikana. Esimerkiksi asbestin sitova raja-arvo tulee joulukuussa laskemaan merkittävästi nykyisestä. Myös di-isosyanaateille ja lyijylle on tulossa sitova, nykyistä pienempi raja-arvo.

– Näillä raja-arvomuutoksilla on tarkoitus vähentää työntekijöiden liiallista altistumista terveydelle vaarallisille altisteille. Siksi työpaikkojen on tärkeää olla tietoisia muuttuneista raja-arvoista ja huolehdittava, että altistuminen on hallinnassa kaikissa työtilanteissa. Me Työterveyslaitoksen työhygienian asiantuntijat autamme mielellämme työpaikkoja ja työterveyshuoltoja altistumisen selvittämisessä, Reetaleena sanoo.

Kysy lisää työympäristön altisteista ja työhygieenisistä selvityksistä

-

Pirjo Heikkinen

tuotepäällikkö
Sähköpostiosoite
pirjo.heikkinen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7001
Reetaleena Rissanen

Reetaleena Rissanen

vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
reetaleena.rissanen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3235

Jaa sisältö somessa!