Tärinä aiheuttaa työpaikoilla terveyshuolia, mutta apua on saatavilla
ARTIKKELI | PALVELUT
Työterveyslaitos on Suomessa uranuurtaja tärinätutkimuksessa. Alun perin tärinää on alettu tutkia Suomessa juuri Työterveyslaitoksessa, kun huomio kiinnittyi metsurien kokemaan tärinään.
Tänä päivänä asiakkaamme tulevat monilta eri toimialoilta. Yleisiä selvitysten kohteita ovat esimerkiksi tehtaan kokoonpano-osasto, jossa käytetään täriseviä käsityökaluja, tai logistiikka, missä ajetaan trukeilla. Monien asiakkaiden kanssa yhteistyö on jatkunut vuosia.
– Rakennusalan työpaikoilla teemme tärinätutkimuksia verrattain vähän siihen nähden, että siellä tärinään liittyvät ammattitaudit ovat ehkä yleisimpiä, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erkko Airo.
Isona organisaationa meiltä löytyy tärinämittausten tekijöitä ympäri Suomea.
– Meistä moni on tehnyt tärinämittauksia 10 vuotta ja pidempäänkin. Pitkä kokemus näkyy työmme laatuna. Me tiedämme, mitä teemme. Altistumiseen liittyvät asiat koetaan työpaikoilla usein hankaliksi. Me pyrimme selkeyttämään asioita ja lisäämään ymmärrystä. Asiakaspalautteissa toistuu, että olemme osaava ja ammattitaitoinen toimija.
Erkko on työskennellyt Työterveyslaitoksessa tärinä- ja meluhaittojen torjunnan parissa jo yli 30 vuotta.
– Vuosien aikana tekniikka on kehittynyt, ja tärinämittaukset tehdään nykyään huomattavasti kevyemmällä kalustolla.
Valkosormisuus on käsitärinän aiheuttama terveyshaitta
Tärisevien käsityökalujen käyttö aiheuttaa hermostovaurioita ja valkosormisuutta eli käsien verisuonten vaurioitumista. Valkosormisuudesta kärsivät kokevat epämiellyttäviä oireita, kuten käsien kylmäherkkyyttä ja kipuja.
Muualle kehoon kohdistuva niin sanottu kehotärinä sen sijaan voi aiheuttaa työntekijälle selkävaivoja. Käsi- ja kehotärinän haittoja ei tunnisteta vielä riittävän hyvin, Erkko toteaa.
– Olen kuullut tapauksista, joissa henkilö on sinnitellyt oireiden kanssa vuosia ennen kuin on osattu ajatella, että oireet voisivat johtua tärinäaltistumisesta työssä. Toisaalta osalla ihmisistä on taipumusta valkosormisuuteen ilman tärinääkin, joten välillä voi olla hankala erottaa, milloin se on työstä johtuvaa. Meillä Työterveyslaitoksessa tutkitaan vuosittain kymmeniä käsiin kohdistuvan tärinän aiheuttamia ammattitauteja.
Tärinämittaus on ensimmäinen askel haittojen torjumisessa
Työterveyslaitoksen työhygieenikot tekevät työpaikoilla tärinämittauksia, joista saa luotettavaa tietoa työntekijöiden altistumisesta tärinälle. Jos tärinähaittaa ilmenee, me neuvomme, mitä ongelmalle voisi tehdä.
Mittauksen tulokset ja toimenpidesuositukset toimitetaan aina kirjallisesti, ja lisäksi niitä on mahdollista käydä yhdessä keskustellen läpi, jolloin työhygieenikolta voi kysyä tarkentavia kysymyksiä.
Terveyshaittojen torjumiseksi tärinään on hyvä kiinnittää huomiota riittävän ajoissa. Jos työntekijöiden tärinäaltistuminen ylittää työsuojeluasetuksessa määrätyn tason, työnantajalla on lain mukaan velvollisuus tehdä suunnitelma tärinän vähentämiseksi.
– Meiltä saa tarvittaessa sparraus- ja konsultointiapua suunnitelman laatimisessa. Voimme myös toistaa mittaukset, kun toimenpiteitä on tehty. Jos työpaikalla päätetään valita uusia työvälineitä tärinän vähentämiseksi, voimme mitata, että ne varmasti toimivat ja tärinä vähenee, Erkko sanoo ja jatkaa:
– Mittaus on vasta ensimmäinen askel tärinän vähentämisessä. Jotta haitat vähenevät, tarvitaan oikeita toimia työpaikalla. Me autamme kyllä.
Melumittaus täydentää tärinäselvitystä
Tärinämittauksen rinnalla suositellaan usein tehtäväksi myös melumittaus, sillä suurin osa tärinän ja melun aiheuttajista on samoja: lähes kaikki tärisevät laitteet ovat myös meluisia.
– Kun tärinä- ja melumittaus tehdään samalla kertaa, mittaukset tukevat toisiaan. Vaikka ensisijaisesti mitattaisiin tärinää, melun tarkasteleminen samassa yhteydessä tuottaa tietoa tärinämittauksen tueksi ja toisinpäin, sillä niitä mitataan hieman eri tavoilla, Erkko kertoo.
Tutustu palveluihin
Kysy lisää
