Työsuojelua tehdään ja opitaan yhdessä

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat työpaikalla usein työsuojelun näkyvin ykkösketju. Työsuojelutoimintaa tehdään harvoin yksin tai edes kaksin, vaan parhaimmat kehitysaskeleet saadaan yhteistyössä koko työyhteisön ja kumppaneiden kanssa.
-

ARTIKKELI | PALVELUT

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo ja tuotepäällikkö Riikka Pajala kertovat, millainen merkitys työsuojelun yhteistoiminnan eri rooleilla on, ja miten omaa toimintaa voi kehittää osaamisen avulla. 

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön yhteistyössä on voimaa

Työsuojeluvaltuutettu edustaa laajasti henkilöstöä työturvallisuuteen liittyvissä asioissa, ja se saattaa vastavalitun valtuutetun korvaan kuulostaa melko suurelta tehtävältä. Onneksi tehtävää ei tarvitse hoitaa yksin. Valtuutetulle valitaan aina kaksi varavaltuutettua, ja monilla työpaikoilla saattaa lisäksi olla työsuojeluasiamiehiä, jotka edustavat esimerkiksi jotain tiettyä toimipistettä tai yksikköä.  

Työsuojeluvaltuutetun työparina toimii työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt keskuudestaan. Hanna liputtaa painokkaasti työpariajattelun ja yhdessä tekemisen puolesta.  

– Muutama vuosi sitten tarkastelimme, mitkä asiat ovat toimivan työsuojelun kulmakiviä. Siellä tuli tosi vahvasti esiin se, että kun työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu toimivat tiiviisti yhteistyössä, se edesauttaa tosi paljon työpaikan turvallisuuden kehittämistä ja edistämistä.  

Työsuojelun yhteistoiminta rakentuu moneen tasoon

Vähintään 20 työntekijän työpaikoilla on työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen lisäksi työsuojelutoimikunta, johon kuuluu henkilöstön ja työnantajan edustajia. Työpaikalla muita tärkeitä sidosryhmiä ovat henkilöstöhallinto, työterveyshuolto ja vakuutusyhtiöt. Tämähän alkaa kuulostaa jo yhteistyöltä!

Eikä siinä vielä kaikki: työsuojelutoiminta yltää myös urakoitsijoihin ja muihin kumppaneihin, joiden kanssa työtä tehdään.

– Jos ajatellaan vaikka tunnistettuja työn vaaroja ja niiden hallintatoimia, niin perehdyttämisessä ne käsitellään yhdessä niiden kumppaneiden kanssa, jotka siinä rinnalla työtä tekevät, Hanna huomauttaa.

Työsuojeluviranomaistakaan on turha ujostella. Ongelmatilanteissa kannattaa ottaa herkästi yhteyttä esimerkiksi viranomaisen puhelinpalveluun, josta saa kinkkisten kysymysten selvittelyyn apua.

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön tukena voi siis olla monia eri yhteistyötahoja. Silloin on tärkeää, että kaikki työsuojelutoimijat tunnistavat oman roolinsa ja ymmärtävät myös vastuunsa työsuojelun yhteistoiminnassa. 

Osaaminen tuo varmuutta omaan työsuojelutoimintaan

Työsuojelutoimijoilta edellytetään monenlaista osaamista, jonka Hanna ja Riikka ovat jakaneet neljään osaan:

  • Lainsäädäntö ja siitä tulevat tehtävät
  • Yhteistoiminta ja yhteistyötahot
  • Työsuojelun työkalut
  • Henkilökohtaiset valmiudet

Lainsäädännön näkökulmasta on oleellista, miten eri lakeja voidaan soveltaa juuri omalla työpaikalla. Lakimuutoksista on hyvä pysyä ajan tasalla, joten työsuojeluviranomaisen kanavat kannattaa olla seurannassa. Myös Työterveyslaitos julkaisee verkkoon työturvallisuuslain soveltamisopasta, josta löytyy erilaisia tulkintanäkökulmia pykälä kerrallaan avattuna.

Yhteistoiminta ja työkalut nivoutuvat Hannan mukaan tiiviisti yhteen. On ymmärrettävä, miten eri työkaluja voidaan yhdessä parhaiten hyödyntää.

– Eihän näitä työkaluja, kuten riskin arviointi, turvallisuushavainnot tai turvatuokiot, yksi ihminen tee tai käytä. Ne ovat nimenomaan yhteistyön työkaluja, joiden avulla koko työpaikan turvallisuutta voidaan kehittää ja ylläpitää.

Työssä tarvitaan myös henkilökohtaisia valmiuksia. Valmis ammattilainen ei tietenkään tarvitse olla, mutta tietyt ominaisuudet auttavat työssä. Hanna mainitsee työsuojelutoimijoiden yhdistävänä tekijänä usein "tekijäihmisen" luonteen. Se tarkoittaa sitä, että ollaan valmiita tarttumaan toimeen ja ottamaan asioista selvää.

– Näitä henkilökohtaisia ominaisuuksia voidaan myös vahvistaa sisällöllisellä osaamisella, ja sitä kautta saadaan varmuutta tehtävässä toimimiseen, joka taas lisää painoarvoa viestin välittämiselle koko työyhteisöön, Riikka lisää.

Sisällöllistä osaamista on helpointa kartuttaa kouluttautumalla. Työsuojelupäälliköillä ja -valtuutetuilla on oikeus saada koulutusta tehtäviinsä, ja työnantajan velvollisuus on sitä tarjota. 

Työterveyslaitoksen työsuojelukoulutukset auttavat arjen työssä

Työterveyslaitos kouluttaa työsuojelutoimijoita aivan uran alkutaipaleelta kovan luokan ammattilaisiksi. Verkko-opiskelu on monelle helpoin ja joustavin tapa päästä alkuun. Työsuojelu työpaikalla -verkkovalmennus soveltuu sekä yksittäiselle opiskelijalle tai vaikka koko työsuojelutoimikunnalle.

– Jos organisaatio on laaja ja työsuojelutoimijat ovat eri paikkakunnilla, voidaan järjestää ryhmämuotoinen toteutus. Joskus on paikallaan opiskella näitä asioita yhdessä, se vahvistaa osaamista ja työsuojelun yhteistä kehittämistä koko organisaatiossa. Verkko-oppimisalusta on vuorovaikutteinen, joten se tukee yhdessä oppimista erinomaisesti, Riikka kertoo.

Leimallista verkkovalmennukselle on myös se, että opiskelun aikana kootaan erilaisia toimivia käytäntöjä, uusia ideoita ja kehittämistarpeita, joita opiskelun jälkeen on helppo lähteä viemään työpaikalla eteenpäin.

Artikkeli perustuu Työterveyslaitoksen Opi verkossa -webinaariin ”Työsuojelutyötä yksin ja yhdessä”. Tilaa tallenne webinaarista (kesto noin 30 minuuttia).

Tutustu työsuojelukoulutuksiimme ja kysy tarvittaessa lisätietoja Hannalta tai Riikalta!

Kysy meiltä lisää!

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo

erityisasiantuntija
Sähköpostiosoite
hanna.uusitalo [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 8666
Riikka Pajala

Riikka Pajala

tuotepäällikkö
Sähköpostiosoite
riikka.pajala [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2080

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!