Teknologia on kautta historian muuttanut työtehtäviä, ja automatisaatio on vapauttanut ihmistä rutiiniluontoisista tehtävistä niin teollistumisen kuin digitalisaation aikakautena. Juuri nyt tekoälyn käyttö on muuttamassa huomattavasti radikaalimmin ihmisen ja koneen välistä työnjakoa.
Tekoäly pystyy tekemään tehtäviä, jotka ennen kuuluivat vain ihmiselle, kuten ratkaisemaan ongelmia, päättelemään, suunnittelemaan ja tuottamaan tekstejä. Ainut mitä se ei pysty tekemään on moraalisen vastuun ottaminen tuottamastaan.
Tekoälyn käyttö on yleistymässä suomalaisessa työelämässä varsinkin tietointensiivisissä organisaatioissa, jotka keräävät, prosessoivat ja luovat uutta tietoa – siis lähes kaikilla työpaikoilla.
Organisaatiot ovat julkaisseet asiakkailleen tekoälyn käytön eettisiä periaatteita osoittaakseen, että kaiken takana on silti ihminen, ei kone. Millä tavoin nämä periaatteet ottavat kantaa työn muutokseen ja työntekijän rooliin tekoälyn kehittäjänä ja käyttäjänä?
Aloimme pohtia kysymystä Työterveyslaitoksen tekoälyn etiikkaryhmässä ja tutustuimme tekoälyn käytön periaatteisiin 20 organisaation verkkosivuilla. Julkilausutut periaatteet vaihtelivat painotuksiltaan.
ICT-yritykset ja tekoälyekosysteemit korostivat ohjeissaan tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien vastuuta. ”Viime kädessä ihmisen tulee aina arvioida tekoälyn tarjoamia suosituksia – ei hyväksyä niitä suoraan”, sanoitettiin sosiaali- ja terveyssektorille suunnatussa tekoälylukutaito-oppaassa.
Tekoälyn myönteisiä vaikutuksia työhön tuotiin esiin: rutiinitehtävät vähenevät ja asiantuntijatyö helpottuu. Toisaalta ohjeissa mainittiin tehtäviä, joissa tekoäly ei ole yhtä hyvä kuin ihminen, kuten moraaliset päätökset ja sosiaaliset taidot. Ohjeissa myös varoitettiin ihmisten autonomian menettämisestä, tekoälyn hallusinoinnin mahdollisuudesta ja työmarkkinoiden muuttumisesta, kun tehtäviä siirretään tekoälylle.
Yliopistojen julkiset tekoälyä koskevat periaatteet olivat yllättävän niukkoja, vaikka kyseiset instituutiot ovat uusien tutkijasukupolvien kasvattajia ja uuden tiedon tuottajia. Periaatteissa muistutettiin, että tekoäly ei voi olla tieteellisen tai taiteellisen tuotoksen tekijä eikä tekijänoikeuksien haltija, vaan sen käyttö tulee selittää läpinäkyvästi ja tarkasti osana tutkimus- ja opinnäytetyötä.
Vain kolmen organisaation (kustannusyhtiö, vakuutusyhtiö ja mediatalo) julkisissa tekoälyn käyttöperiaatteissa korostettiin, että tekoälyn vaikutuksia työhön arvioidaan. Ainoastaan yksi organisaatio tarjosi verkkosivuillaan palautekanavan, jossa asiakkaat ja henkilöstö voivat kertoa tekoälyyn liittyvistä mahdollisista haitoista.
Mitä opimme katsauksesta? Sen, että työntekijän rooli näyttäytyy melko yksipuolisena. Työntekijä kantaa vastuun tekoälyn tuotoksista, tarkastaa tiedot ja ottaa moraalisen vastuun, jos tekoälyn tuotos koetaan virheelliseksi tai vääristyneeksi asiakkaan näkökulmasta.
Opimme myös, että työntekijän osaamishaaste nähdään kapea-alaisesti tekoälylukutaidon kehittämisenä. Tekoälyn pitkän aikajänteen vaikutuksia työtehtäviin, työn mielekkyyteen ja osaamiseen ei eettisissä periaatteissa juuri ennakoida tai luvata arvioida.
VTT:n ja Työterveyslaitoksen vastikään käynnistynyt, Business Finlandin rahoittama tutkimushanke MANAGE-AI pääsee tutkimaan tekoälyn työelämävaikutuksia sosiaali- ja terveyssektorilla.
Kehitämme sellaisia arviointikäytäntöjä, joilla niin tekoälyn kehittäjät kuin käyttäjät pystyvät ennakoimaan ja arvioimaan entistä syvemmin tekoälyn vaikutuksia työhön, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittymiseen jo teknologian kehitys- ja käyttöönottovaiheessa.
Lisätietoja:
Kirjoitus perustuu WORK-konferenssissa Turussa 20.8.2025 pidettyyn esitykseen:
Eveliina Saari, Akseli Nurmi, Taina Pääkkönen, Aija Kuurne, Maria Tiikkaja, Jere Immonen, Kirsi Karjalainen, Anu Järvensivu: Are ethics guidelines for the use of artificial intelligence (AI) paving the way for socially sustainable and meaningful work in knowledge-intensive organizations?
Sosiaalisesti kestävän digitaalisen ja tekoälymuutoksen johtaminen yhteisarvioinnin keinoin – MANAGE-AI (tutkimushankkeen esittely)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi