Työkykyjohtamisen tilannekuva -työkalu on kysely, joka antaa kuvan työkykyjohtamisen nykytilasta ja auttaa tunnistamaan kehittämistarpeet.
Työkalusta on kaksi versiota: Toinen on tarkoitettu suurille ja keskisuurille, vähintään 100 työntekijän työpaikoille. Toinen, suppeampi kysely, on suunnattu alle 100 työntekijän työpaikoille. Molemmat työkalut antavat tilannekuvan työkykyjohtamisesta työpaikalla tai sen jossakin yksikössä.
Työkykyjohtamisen tilannekuva -työkalua kannattaa käyttää erityisesti silloin, kun halutaan saada tietoa siitä, missä työkykyjohtamisen osa-alueissa ollaan jo vahvoilla ja missä olisi vielä kehittämisen tarvetta. Toimenpiteiden priorisointi on tärkeää, jotta kehittämistyö voidaan kohdentaa oikein.
Parhaisiin tuloksiin päästään, kun keskitytään kerrallaan rajattuihin kokonaisuuksiin ja pyritään vaikuttamaan niihin useammalla keinolla. Molempiin työkaluihin kuuluu keinokortteja, jotka auttavat käytännön kehittämistyössä.
Yli 200 kyselyvastauksen ja kehittämishankkeidemme perusteella nostamme esiin muutaman oivalluksen, joihin organisaatioissa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.
1. Kehitetään käytäntöjä ja otetaan ne käyttöön
Työkyvyn tukemisessa työpaikkoja ohjataan laatimaan yhteiset toimintamallit ja käytännöt. Tärkeää on kiinnittää huomio siihen, miten tasalaatuisesti niitä toteutetaan.
Isommilla työpaikoilla mallit ovat pääosin olemassa, mutta kehittämistä arvioitiin olevan toimeenpanossa ja hyödyntämisessä. Pienemmillä työpaikoilla kehitettävää löytyi enemmän mallien ja käytäntöjen laatimisessa sekä niiden mukaisesti toimimisessa.
Työkykyjohtamisen mallien ja käytäntöjen suunnittelusta vastaa isoilla työpaikoilla HR. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan myös esihenkilöitä, sillä heillä on paras tieto siitä, miten käytännöt toimivat arjessa.
Pienillä työpaikoilla käytännöt kannattaa kuvata kirjallisesti, sijoittaa ne helposti saavutettavaan paikkaan ja huomioida, että kaikki niitä tarvitsevat saavat riittävän perehdytyksen niiden käyttöön.
2. Vaaratilanteiden käsittely hyvällä mallilla, kuormituksen hallinnassa kehitettävää
Vastausten perusteella vaaratilanteiden käsittelyyn oli panostettu sekä isoilla että pienillä työpaikoilla, minkä olemme havainneet myös käytännön kehittämistyössä.
Vaaratilanteiden aktiiviseen käsittelyyn ohjaa lainsäädäntö, joka velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan haitta- ja vaaratilanteet järjestelmällisesti. Olemme myös tunnistaneet, että työsuojelu ja esihenkilöt seuraavat vaaratilanteita aktiivisesti.
Työkuormituksen hallinnassa oli sen sijaan parantamista. Isommilla työpaikoilla kehittämistarvetta oli työn kuormittavuuden vähentämisessä ja henkilöstöresurssien ennakoinnissa.
Pienemmillä työpaikoilla puutteita tunnistettiin erityisesti psykososiaalisen kuormituksen hallinnan osalta. Psykososiaalinen kuormittuminen voi liittyä työn sisältöön, työjärjestelyihin sekä työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin.
3. Tiedonkulussa haasteita
Tiedonkulku työpaikalla osoittautui kehittämistä vaativaksi asiaksi työkyvyn tukemisessa. Näin oli sekä isommilla että pienemmillä työpaikoilla. Työkykyjohtaminen on yhteistyötä, jossa kaikilla työpaikan toimijoilla on oma roolinsa.
Isommilla työpaikoilla toimijoita on useammalla tasolla, jolloin roolit ja tehtävät jakaantuvat laajemmalle. Sen vuoksi mahdollisia tiedonkulun katkokohtia voi olla enemmän eikä tieto tavoita esimerkiksi kaikkia yksiköitä samanaikaisesti.
Pienillä työpaikoilla ei ole välttämättä sovittu yhteisiä pelisääntöjä tiedottamiseen, minkä vuoksi kaikista asioista ei viestitä lainkaan tai tieto ei tavoita kaikkia. Kannattaa sopia yhdessä tiedonkulun käytännöistä ja huolehtia, että kaikki osaavat käyttää siihen tarvittavia ohjelmia ja välineitä.
Käytännöt voivat olla virallisempien asioiden viestimiseen sopivia intran tiedotteita tai vapaamuotoisempia pikaviestisovelluksia ja yhteisiä kahvihetkiä.
Lisätietoja:
Kommentointi