Hyvinvointialueiden työhyvinvoinnin tilannekuva on muuttunut vuodesta 2023 vuoteen 2025. Työstä palautuneiden ja työkykynsä hyväksi kokevien osuudet ovat kasvaneet ja koettu työkuormitus pysynyt ennallaan. Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointikyselyihin osallistui syksyllä 2025 yli 47 000 työntekijää.
Työyhteisöjen yhteistyön toimivuus (70 prosenttia vastaajista) ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö (74 prosenttia vastaajista) ovat selkeitä voimavaroja: ne molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan vuodesta 2000 lähtien.
Oman työnsä erittäin palkitsevaksi arvioineiden osuus nousi 27 prosentista 31 prosenttiin. Palkitsevuuden kokemusta lisäsi eniten tulojen nousu. Tämä osuus kasvoi 15 prosentista 22 prosenttiin. Muutosta selittää palkkaharmonisointi, joka on nostanut yleistä palkkatasoa.
Myönteinen kehitys ei koskenut kaikkia osa-alueita eikä kaikkia henkilöstöryhmiä. Kokemukset puutteellisista vaikutusmahdollisuuksista työn muutoksiin (56 prosenttia vastaajista) ja epävarmuudesta työmäärän ylittämisestä oman sietokyvyn (47 prosenttia vastaajista) olivat yleisiä. Epävarmuus työtehtävien jatkuvuudesta lisääntyi 21 prosentista 27 prosenttiin.
Sosiaalipalveluissa esiintyi muita enemmän psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja alentunutta työkykyä.
– Hyvinvointialueilla tehtiin kyselyjen aikaan isoja organisaatiomuutoksia ja käytiin muutosneuvotteluja. Näissä oloissa ei ole yllätys, että epävarmuus lisääntyi. Minusta on kuitenkin huomionarvoista, että arviot lähijohtamisesta ja yhteistyöstä pysyivät hyvinä ja jopa paranivat. Se kertoo, että vaikeissakin tilanteissa työpaikoilla on onnistuttu tekemään oikeita asioita, arvioi tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.
– Koko 25 vuoden seurannan aikana eniten työstressiä raportoitiin koronavuonna 2021. Vuoden 2023 kyselyssä tilanne oli jo helpottunut ja pysyi melko samankaltaisena myös viime syksyn kyselyssä, Kivimäki huomauttaa.
Innovatiivisuus voimavaraksi
Vastanneista vain 43 prosenttia kokee hyvinvointialueiden työyhteisöt innovatiivisina. Innovatiivisuus on tärkeä merkki muutoskyvykkyydestä ja työyhteisön toimivuus on sille hyvä lähtökohta.
– Miten varmistamme, että hyvinvointialueiden työyhteisöissä käytetään aikaa uusien ideoiden kehittelyyn ja toteuttamiseen? Tässä on selkeä paikka kehittää sujuvampaa ja tehokkaampaa työtä ja samalla edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta linjaa.
– Työtä tehdään yhdessä ja prosesseina, joten työyhteisöjen yhteinen keskustelu työstä, työyhteisön toiminnasta ja työn kehittämisestä edistää myös työstä palautumista ja työkykyä. Osallistuminen lisää kokemusta vaikutusmahdollisuuksista, mikä sinällään lisää hyvinvointia. Samalla kunkin paras osaaminen saadaan käyttöön ja ratkaisuihin sekä muutoksiin sitoudutaan. Tässä on aikamoinen hyvän kehä, jatkaa Jaana Laitinen
Työ hyvinvointialueilla koetaan yleisesti mielekkääksi ja siihen panostetaan. Vastaajista 88 prosenttia raportoi panostavansa paljon työhönsä ja 88 prosenttia koki työnsä mielekkäänä. Tilanne on organisaatiomuutoksista huolimatta pysynyt muuttumattomana myös sote-uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Työntekijän sitoutumisesta työnantajaan kertoo työnantajan suosittelu ystävälleen, jota raportoi aiempaa useampi (62 prosenttia).
Tutustu tilannekuvaraporttiin
- Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025 (Julkari.fi)
- Raportissa muodostetaan tilannekuva kahdeksan hyvinvointialueen työhyvinvoinnista vuoden 2025 Mitä kuuluu? ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointi -tutkimusten perusteella ja siinä tapahtuneet muutokset vuodesta 2023 vuoteen 2025.
- Vastaajia oli vuonna 2023 yhteensä 45 783 (vastausprosentti 54) ja vuonna 2025 yhteensä 47 318 (vastausprosentti 54).
- Raportissa tarkastellaan myös muutostrendejä sote-henkilöstön työssä, työyhteisöissä ja johtamisessa vuosina 2000–2025 viiden hyvinvointialueen organisaatioissa.
Lisätietoja
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen [at] ttl.fi (jaana[dot]laitinen[at]ttl[dot]fi), +358 46 851 4426
- Mika Kivimäki, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, mika.kivimaki [at] helsinki.fi (mika[dot]kivimaki[at]helsinki[dot]fi), +358 50 448 9300
