Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.11.2023
Työelämä sekä vahvistaa että heikentää yksilön mielenterveyttä. Työn ja yhteiskunnan muutoksen myötä mielenterveydestä on tullut keskeinen työkyvyn edellytys. Mielenterveyden sairaudet aiheuttavat kasvavan määrän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Mielenterveyden edistäminen työssä keskittyy työntekijöiden ja työn voimavarojen vahvistamiseen. Työkyvyttömyyden kustannuksien vähentäminen edellyttää sekä tietoa mielenterveyden haasteista että menetelmiä työntekijöiden mielenterveyden tukemiseen.
– Keskeistä on tunnistaa, millä aloilla mielen hyvinvointi kaipaa erityistä tukea, ja saada tutkittua tietoa toimenpiteiden valitsemiseksi. Kun työpaikoilla vahvistetaan mielenterveysosaamista, henkilöstön liiallinen kuormitus ja työuupumuksen riski voidaan tunnistaa ajoissa, johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta sanoo ja jatkaa:
– Kohtuullisen työmäärän ja selkeiden tavoitteiden lisäksi keskiössä on lisätä toimia, jotka vahvistavat työyhteisöissä yhteisöllisyyttä, lisäävät työn mielekkyyttä ja vähentävät epäoikeudenmukaisuuden kokemusta.
Työelämätieto-palvelusta monipuolista mielenterveystietoa
Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelu tarjoaa useita erilaisiin aineistoihin ja lähestymistapoihin perustuvia näkymiä mielenterveyteen. Kukin yksittäinen julkaisu antaa oman erityisen näkökulmansa, ja julkaisujen määrä kasvaa ajan kanssa. Mukana on tietoa niin mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä, mielenterveyden riskitekijöistä kuin henkisistä voimavaratekijöistä.
– Työelämätiedon mielenterveyssisällöt kokoavat yhteen indikaattoreita, joiden avulla voidaan tarkastella Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman 2020–2030 tavoitteiden saavuttamista työelämän näkökulmasta, Salla Toppinen-Tanner sanoo.
Laajassa aineistossa nähtävillä mielenterveyshaasteiden yleinen trendi
Työelämätiedossa voi tarkastella esimerkiksi poikkeuksellisen laajaa katsausta mielenterveysperusteisten sairauspäivärahakausien kehitykseen. Dataa on nähtävillä 1960-luvulta lähtien tähän päivään saakka.
– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä heijastelee yleistä työllisyystilannetta. Mielen hyvinvoinnin haasteet kasvoivat voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä alkaen. Finanssikriisin aikaan työttömyyden kasvaessa myös sairauspoissaolojen määrässä nähdään hetkellisesti laskua, mutta vuodesta 2016 alkaen määrä kääntyi uudelleen jyrkkään kasvuun, sanoo tutkimuspäällikkö Pekka Varje Työterveyslaitoksesta ja jatkaa:
– Vaikka mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet eivät kata koko mielen hyvinvoinnin aluetta, mielenterveysongelmien aiheuttamien kustannusten osalta ne ovat keskeinen mittari.
Mielenterveystietoa Työelämätieto-palvelussa: Mielenterveys on moniulotteinen työelämäkysymys | tyoelamatieto.fi
Lisätiedot
- Työelämätieto-palvelu: Pekka Varje, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, 050 576 8236, pekka.varje [at] ttl.fi (pekka[dot]varje[at]ttl[dot]fi)
- Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, 046 851 2517, salla.toppinen-tanner [at] ttl.fi (salla[dot]toppinen-tanner[at]ttl[dot]fi)
Tutustu myös
- Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa työpaikoille keinoja mielenterveyden edistämiseen ja työkykyhaasteiden käsittelyyn: Mielenterveyden työkalupakki
