Digitaalinen kaksonen on fyysisestä kohteesta, prosessista tai järjestelmästä tehty digitaalinen malli, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotannon, kunnossapidon ja työturvallisuuden kehittämisessä. Sen avulla voidaan seurata toimintaa, ennakoida häiriöitä ja testata ratkaisuja ennen muutoksia käytännön työssä.
Työterveyslaitoksen ja espanjalaisen Tecnalian toteuttamassa HumanDT-hankkeessa tutkittiin eurooppalaisten teollisuusyritysten kokemuksia digitaalisen kaksosen teknologian soveltamisesta. Hankkeessa selvitettiin, miten työn, käyttäjien ja eettisten kysymysten näkökulmat tulisi huomioida teknologian suunnittelussa ja käyttöönotossa.
– Digitaaliset kaksoset kuuluvat teollisuuden nouseviin teknologioihin, ja ne ovat yleistymässä myös Suomessa. Siksi on tärkeää varmistaa, että niitä kehitetään tavalla, joka tukee työn tekemistä ja vastaa työpaikkojen todellisiin tarpeisiin, sanoo erityisasiantuntija Ilkka Asikainen Työterveyslaitoksesta.
Työntekijöiden hiljainen tieto auttaa löytämään oikeat käyttökohteet
Digitaalisen kaksosen sovellukset voivat parantaa työturvallisuutta monella tavalla. Ne voivat tukea työn hallintaa, auttaa ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja vähentää työntekijöiden stressiä ja kognitiivista kuormaa.
Hyöty ei kuitenkaan synny automaattisesti. Kun käyttäjät otetaan mukaan jo suunnitteluprosessin alkuvaiheissa, sovellukset voidaan kohdentaa oikein. Työntekijöiden kokemus ja hiljainen tieto auttavat tunnistamaan ne kohdat, joissa teknologiasta on aidosti hyötyä.
– Työntekijät tuntevat työn arjen yksityiskohdat, joita ei nähdä pelkästä datasta. Kun heidän kokemuksensa otetaan mukaan suunnitteluun, uusi teknologia pystyy tukemaan työtä paljon osuvammin, Asikainen sanoo.
Tietosuoja ja luottamus ovat osa onnistunutta käyttöönottoa
Digitaalisen kaksosen sovellukset voivat tuottaa paljon tietoa tuotantolaitoksen toiminnasta, työympäristöstä ja työn tekemisestä. Siksi tietosuojaan liittyvät kysymykset on ratkaistava jo ennen kuin teknologia otetaan käyttöön.
Työntekijöiden kannalta olennaista on, mitä tietoa kerätään, mihin sitä käytetään ja miten avoimesti käytännöistä kerrotaan. Jos tämä jää epäselväksi, työntekijät voivat kokea, että heitä valvotaan liikaa, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja työpaikalla.
– Luottamus vaikuttaa siihen, miten uusi teknologia otetaan vastaan. Jos työntekijät kokevat, että teknologia tukee heidän työtään eikä toimi ensisijaisesti valvonnan välineenä, sen käyttöönotto onnistuu paremmin, Asikainen muistuttaa.
Uudet suositukset tukevat ihmiskeskeistä suunnittelua
HumanDT-hankkeessa tuotettiin suositukset digitaalisen kaksosen sovellusten kehittäjille ja teknologiaa käyttöön ottaville yrityksille. Suositukset auttavat toteuttamaan suunnittelua ja käyttöönottoa ihmiskeskeisesti.
Suosituksiin sisältyy käytännön työkaluja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi riskinarvioinnin tukena. Niiden avulla voidaan koota suunnittelun kannalta olennaisia taustatietoja, arvioida inhimillisiä tekijöitä ja ottaa ne paremmin huomioon digitaalisen kaksosen suunnittelussa.
– Aidosti ihmiskeskeisiä ratkaisuja voidaan suunnitella vain, jos kehittämisessä huomioidaan työpaikan arki, työn erityispiirteet ja työntekijöiden näkökulma, Asikainen sanoo.
Suositukset löytyvät Ihmisen toiminta turvallisuudessa ja inhimilliset tekijät -teemasivulta.
Lue lisää hankkeesta
- Hankkeen loppuraportti (Julkari): Digitaalinen kaksonen -teknologian inhimillinen ja kestävä käyttöönotto työturvallisuuden kehittämisessä (HumanDT)
- Hankkeessa tuotetut suositukset (ttl.fi): Ihmisen toiminta turvallisuudessa ja inhimilliset tekijät
- Hankesivu (ttl.fi): Digitaalinen kaksonen -teknologian inhimillinen ja kestävä käyttöönotto työturvallisuuden kehittämisessä – HumanDT
- Hanketta ovat rahoittaneet SAF€RA ja Työsuojelurahasto (TSR).
Lisätiedot
- Ilkka Asikainen, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, ilkka.asikainen [at] ttl.fi, +358 50 410 6274