Nykyajan työ on ennen kaikkea aivotyötä, kuten muistamista, ongelmanratkaisua ja uuden oppimista. Digitalisaatio on lisännyt aivotyötä myös fyysisissä töissä, ja tekoälyn hyödyntäminen vaatii vielä uudenlaista tarkkuutta ja päätöksentekoa.
Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyn avulla voidaan tarkastella, millaisia aivotyöhön liittyviä tehtäviä, tilanteita ja olosuhteita työssä esiintyy ja kuinka kuormittavina tai innostavina ne koetaan.
Kuormittavimpina erottuvat monitekeminen ja jatkuva huomion siirtäminen, melun ja keskeytysten kaltaiset häiriöt sekä puutteelliset tai ristiriitaiset ohjeet. Lähes 90 prosenttia vastaajista kokee nämä kuormittavina. Kognitiivinen kuormitus voi heikentää työn sujuvuutta, hyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuutta.
– Kuormittavat olosuhteet vaikeuttavat aivotyötä, hidastavat tekemistä ja altistavat virheille. Työolosuhteet tulisi suunnitella siten, että ne eivät syö kognitiivista kapasiteettia itse työtehtäviltä, sanoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
Aivotyön kokemuksissa näkyy ikäryhmäeroja
Aivotyön kuormittavuudessa on eroja eri ikäryhmien välillä. 20–29-vuotiaista vastaajista 28 prosenttia kokee uuden oppimisen kuormittavana, kun 60–69-vuotiaista näin kokee 42 prosenttia.
Monitekeminen kuormittaa molempia ikäryhmiä, mutta nuoret kokevat sen useammin erittäin kuormittavana. 20–29-vuotiaista 27 prosenttia kokee monitekemisen erittäin paljon kuormittavana, kun 60–69-vuotiaista osuus on 18 prosenttia.
– Aivotyön koettu kuormittavuus ei näyttäydy samanlaisena eri ikäryhmissä. Aineiston perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, mistä erot johtuvat. Taustalla voivat olla esimerkiksi eri-ikäisten erilaiset työroolit, eri osaamisvahvuudet työuran eri vaiheissa tai ikään kytkeytyvät yksilölliset tekijät, Kalakoski sanoo.
Ideointi, oppiminen ja vuorovaikutus innostavat
Aivotyön osa-alueista innostavimpina koetaan ideointi ja uusien ratkaisujen löytäminen, uuden oppiminen sekä vuorovaikutus. Kaikilla aloilla selvä enemmistö vastaajista kokee nämä innostavina.
Sama aivotyön osa-alue voi kuitenkin sekä innostaa että kuormittaa. Esimerkiksi oppiminen voi olla voimavara silloin, kun siihen on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia, mutta muuttua kuormittavaksi, jos uutta pitää omaksua kiireessä.
Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa sekä kuormitus- että voimavaratekijät, jotta kuormittavia olosuhteita voidaan vähentää ja voimavaroja vahvistaa.
– Jatkossa on erityisen tärkeää tunnistaa, miten tekoälyä tulisi hyödyntää työpaikoilla, jotta siitä muodostuu uusi kognitiivinen voimavara sen sijaan, että tekoälyn käyttötavat johtaisivat kognitiiviseen ylikuormittumiseen, Kalakoski sanoo.
Työelämän aivotyötä ja sen muutosta käsitellään myös Virpi Kalakosken tuoreessa Aivotyötä!-kirjassa. Kirjassa tarkastellaan ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjä ja rajoja, kognitiivista ergonomiaa sekä tekoälyn roolia aivotyössä. Teoksessa esitellään myös Työterveyslaitoksessa tehtyä aivotyön tutkimusta ja sen pohjalta kehitettyjä käytännön ratkaisuja.
Aivotyöaineisto
- Aineisto perustuu yli 18 000 vastaajan vastauksiin vuosilta 2016–2025. Se on avoimesti saatavilla Työelämätieto-palvelussa.
- Aineisto tarjoaa tietoa työpaikoille, työterveyshuolloille ja työsuojelutoimijoille sujuvan, terveellisen ja turvallisen aivotyön suunnitteluun.
- Aineistossa tarkastellaan 14 aivotyön osa-aluetta, jotka liittyvät tiedonkäsittelyn perus- ja tehtävävaatimuksiin sekä kognitiivisesti haastaviin olosuhteisiin.
- Aineistosta voi tarkastella osa-alueiden yleisyyttä, koettua kuormittavuutta ja innostavuutta sekä niiden yhteyttä koettuun stressiin. Tuloksia voi suodattaa esimerkiksi työn alan ja ikäryhmän mukaan.
Tutustu
- Aivotyöaineisto (työelämätieto.fi): Aivotyön vaatimukset ovat erilaisia eri aloilla
- Aivotyöaineiston analyysi (työelämätieto.fi): Tarkastele, mikä aivotyössä innostaa ja kuormittaa eri aloilla
- Ratkaisuja sujuvampaan aivotyöhön (ttl.fi): Aivotyö sujuvaksi -opas
Lisätiedot
- Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, virpi.kalakoski [at] ttl.fi (virpi[dot]kalakoski[at]ttl[dot]fi), 030 474 2242
