Muistivaikeudet yleistyvät työelämässä – Työterveyslaitoksessa kehitetyt menetelmät auttavat varhaiseen tunnistamiseen

Työhön liittyvät tiedonkäsittelyn vaatimukset ja työelämän intensifikaatio ovat jatkuvasti kasvaneet ja jopa joka neljäs työntekijä kokee muistivaikeuksia. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että Työterveyslaitoksessa kehitetyt menetelmät tarjoavat lupaavan tavan tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat tarkempia tutkimuksia.
Hoitaja keskustelee ikäihmisten kanssa.

Työterveyslaitoksen uutinen 14.11.2025 

Psykologian maisterin Veera Tikkasen väitöskirja Toiminnanohjauksen arviointi varhain alkavissa muistisairauksissa ja muissa kognitiivisissa heikentymissä tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 14.11.2025. Väitöstutkimus perustuu Työterveyslaitoksen koordinoimaan tutkimushankkeeseen Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky. 

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky -tutkimuksessa Työterveyslaitoksen johtavan psykologin Teemu Paajasen vetämä tutkimusryhmä tarkasteli ja kehitti menetelmiä, joilla esimerkiksi työterveyshuolto voi arvioida kognitiivisia vaikeuksia. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. 

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne työikäiset, jotka olivat ohjautuneet erikoissairaanhoidon muistipoliklinikoille selvittelyihin. 

Tutkimukseen osallistui kahden vuoden aikana yhteensä 210 henkeä. Valtaosa heistä oli lähetetty jatkotutkimuksiin työterveyshuollosta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloiden kanssa. 

Menetelmien yhdistäminen voi nopeuttaa hoitoon pääsyä 

Väitöstutkimus osoittaa, että lyhyet ja helposti toteutettavat toiminnanohjauksen seulontatestit, tietokonepohjaiset työkalut ja seerumin biomarkkerit täydentävät toisiaan varhain alkavien muistisairauksien tunnistamisessa. Niiden yhdistelmät voivat auttaa tunnistamaan tarkempiin jatkotutkimuksiin ohjattavat potilaat ja parantaa varhaista diagnostiikkaa. 

Tutkimus tarjoaa konkreettisia työkaluja varhain alkavien muistisairauksien seulontaan ja tunnistamiseen. Uudet neuropsykologiset menetelmät ja niiden yhdistäminen seerumin biomarkkereihin jo muistisairauksien seulontavaiheessa voi nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tukea oikea-aikaista diagnosointia. 

Uudet menetelmät tukevat työterveyshuoltoa 

– Työterveyshuoltojen haasteena on tunnistaa tiedonkäsittelyn vaikeuksien taustalla olevat tekijät, jotka voivat vaihdella ohimenevistä stressitiloista, uupumuksesta ja mielialatekijöistä aina vakaviin aivosairauksiin. Uudet menetelmät auttavat tunnistamisessa, Teemu Paajanen sanoo. 

Kyselymenetelmien lisäksi Työterveyslaitoksessa on kehitetty tietokonepohjaisia kognitiivisia testejä, joiden etuna on se, että saadaan objektiivisempaa ja hyvin tarkkaa tietoa henkilöiden kognitioiden toiminnasta. Esimerkiksi Flexible Attention test (FAT) on osoittautunut herkäksi menetelmäksi tunnistamaan lievempiäkin toiminnanohjauksen vaikeuksia, joita voi liittyä esimerkiksi aivoverisuonisairauksiin tai nuorella iällä alkaviin muistisairauksiin. 

– Koetut kognitiiviset oireet ovat työikäisillä yleisiä ja niiden taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä. Valtaosa on tilapäisiä ja työterveyshuollossa hoidettavissa olevia, mutta erikoissairaanhoitoa vaativat tilanteet tulisi osata tunnistaa, Paajanen muistuttaa. 

– Työntekijän kognitiivisen toimintakyvyn arviointi on tärkeä tehdä laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Tarkemmissa arvioissa tarvitaan neuropsykologinen tutkimus. 

Väitöstilaisuus perjantaina 14.11.2025 

Tutustu hankkeeseen 

Lisätiedot 

  • Teemu Paajanen, johtava psykologi, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0389, teemu.paajanen [at] ttl.fi 

Jaa sisältö somessa!