Pohjoismainen ja hollantilainen asiantuntijaryhmä julkaisivat toukokuussa arvion puupölyaltistumiseen liittyvistä terveysriskeistä. Työterveyslaitos osallistui asiantuntijaryhmien työhön.
Arviointiraportissa tarkastellaan altistumisen tunnettuja terveysriskejä: Puupöly ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Altistuminen saattaa myös lisätä riskiä sairastua astmaan tai pahentaa astmaoireita. Pitkäaikainen altistuminen puupölylle liitetään lisääntyneeseen riskiin sairastua nenäsyöpään.
Kaikelle puupölylle on tällä hetkellä voimassa haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo 1 mg/m3 (8 tunnin keskipitoisuus). Ennen vuotta 2007 rakennetuilla tai uudistetuilla laitoksilla HTP-arvo on 2 mg/m3. Raja-arvot koskevat puupölyn hengittyvää jaetta eli hengityselimiin pääseviä hiukkasia.
Arviointiraportin mukaan koko työuran kestävä altistuminen puupölylle pitoisuudessa 2,9 mg/m3 aiheuttaisi neljä ylimääräistä nenäsyöpätapausta 1000:ta altistuvaa työntekijää kohti. Pitoisuudessa 0,8 mg/m3 aiheutuisi neljä ylimääräistä syöpätapausta 10 000:tä altistuvaa työntekijää kohti.
– Tämä tarkoittaa, että puupölyaltistuminen lisää nenäsyövän riskiä jo nykyisten raja-arvojen tasolla. Havainto korostaa tarvetta tehokkaaseen pölyaltistumisen hallintaan niissä töissä, joissa puupölyä voi esiintyä, sanoo TTL:n vanhempi asiantuntija Piia Taxell.
Syöpäriskin arviointi perustuu pohjoismaalaiseen aineistoon, jossa työntekijät olivat altistuneet sekä havu- että lehtipuupölylle. Arvio koskee siksi puupölyä yleisesti, ei pelkästään lehtipuupölyä, joka on tällä hetkellä luokiteltu syöpävaaralliseksi EU:ssa. Lehtipuupölylle ja sitä sisältävälle sekapuupölylle on HTP-arvojen lisäksi voimassa sitova raja-arvo 2 mg/m3 (8 tunnin keskipitoisuus).
Altistumista on pyrittävä vähentämään
Puupöly on yleinen altiste suomalaisilla työpaikoilla. Puupölylle voi altistua esimerkiksi sahoilla ja höyläämöissä sekä puupohjaisten levyjen, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Altistumista voi tapahtua myös rakennusteollisuudessa, malliveistämöissä ja oppilaitoksissa.
– Puupölylle ja muille erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville aineille altistuminen on pyrittävä pitämään niin vähäisenä kuin se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Altistumisen hallinnassa tulee käyttää parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, korostaa TTL:n johtava asiantuntija Tuula Liukkonen.
Keinoja puupölyaltistumisen hallintaan:
- työstöprosessien automatisointi ja kauko-ohjauksen lisääminen
- pölyn tuoton vähentäminen, esimerkiksi työstömenetelmän valinnalla ja työstöarvojen ja terägeometrian optimoinnilla
- työstökoneiden kotelointi sekä prosessi- ja kohdepoistot
- työpistekohtainen tuloilma ja yleisilmanvaihto
- pölyn leviämisen estäminen, esimerkiksi siivoamalla lattiat ja muut pinnat säännöllisesti ja puhdistamalla koneet ja laitteet vähän pölyä levittävillä menetelmillä kuten imuroimalla
- paineilman käytön välttäminen puhdistamisessa
- altistumisajan lyhentäminen
- hengityksensuojainten käyttö, jos edellä mainituilla keinoilla altistumistasoja ei saada riittävän alhaisiksi.
Työterveyslaitos muistuttaa, että työnantajan tulee ilmoittaa lehtipuupölylle altistuvat työntekijät vuosittain syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin: ASA-rekisteri (ttl.fi). Pelkästään havupuupölylle altistuvia työntekijöitä ei toistaiseksi ilmoiteta ASA-rekisteriin.
Työterveyshuolto tukee työpaikkoja altistumisen ja siihen liittyvien terveysriskien arvioinnissa.
Lue lisää
- Asiantuntijaryhmien arvio altistumisen terveysriskeistä (englanniksi): 157. Wood dust: Evaluation of health hazards as basis for an occupational exposure limit (Arbete och Hälsa)
- Lisätietoa puupölystä: Puupöly (ttl.fi)
- Opas puupölyn hallintaan puuteollisuudessa: Puupölyn hallinta puuteollisuudessa (ttk.fi)
- Puupölylle altistuminen -tietokortti (ttk.fi)
Tutustu myös Työterveyslaitoksen palveluihin altistumisen torjunnassa
- Kemikaalit, kaasut, pölyt ja biologiset altisteet – työntekijöiden altistumisen selvittäminen (ttl.fi)
- Hengityksensuojainten tiiviystestaus (ttl.fi)
Lisätiedot
- Piia Taxell, vanhempi asiantuntija, piia.taxell [at] ttl.fi (piia[dot]taxell[at]ttl[dot]fi), 030 474 2234
- Tuula Liukkonen, johtava asiantuntija, tuula.liukkonen [at] ttl.fi (tuula[dot]liukkonen[at]ttl[dot]fi), 040 556 7737
