Viidessä teollisuusyrityksessä toteutetussa monitieteisessä tutkimuksessa selvitettiin teollisten äänimaisemien vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin, osaamisen kehittymiseen ja työn sujuvuuteen. Työnäänet-tutkimushankkeessa tutkittiin muun muassa erilaisten koneiden ja työvälineiden tuottamien äänien merkitystä työntekijöille.
Työterveyslaitoksen ja A-Insinöörien toteuttamassa tutkimuksessa yhdistettiin akustisia mittauksia, haastatteluja, havainnointia, äänimaisemakävelyjä ja työpajoja. Kyse on tiettävästi ensimmäisestä suomalaisesta tutkimuksesta, jossa teollisia työympäristöjä tarkasteltiin äänimaisemina – ei vain melun ja kuulovaurioriskin näkökulmasta.
– Tutkimus auttoi ymmärtämään teollisten äänten merkityksiä ja rakentamaan työpaikoille äänimaisemia, joissa haitallisia ja häiritseviä ääniä vähennetään mutta työn sujumiselle, työhyvinvoinnille ja oppimiselle tärkeät äänet säilytetään, kiteyttää tutkimuksen vastuullinen johtaja Anu Järvensivu Työterveyslaitoksesta.
Äänet ovat sekä kuormitustekijöitä että resurssi
Toisin kuin toimistoissa teollisissa äänimaisemissa tekniset ja koneäänet hallitsevat ihmisääniin verrattuna. Tilanteesta ja työtehtävästä riippuen äänet voivat sekä kuormittaa että toimia tärkeänä työntekoa tukevana resurssina. Kokeneet työntekijät hyödyntävät työn ääniä tulkitessaan työn etenemistä ja turvallisuustilannetta.
Hyvä työpaikan äänimaisema ei tarkoita hiljaisuutta, vaan tasapainoa: tärkeiden äänien on kuuluttava, kun taas häiritseviä ääniä vähennetään. Äänimaisemien kehittäminen lisää työn sujuvuutta, turvallisuutta, työhyvinvointia ja oppimista.
Äänimaisemien kehittämisessä pelkkä melutasojen mittaaminen ei riitä, sillä mittaustulos ei kerro mitään äänen merkityksestä työntekijöille. Siksi mittaustietoa tulee täydentää työntekijöiden kokemuksilla, ja ääniympäristöjen kehittämiseen tarvitaan heidän osallistumistaan.
Tutkimus tuotti konkreettisia välineitä työpaikoille
Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että äänimaisemia tulee kehittää yhdessä työntekijöiden kanssa. Teknisten ja akustisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan tarkoituksenmukaista kuulonsuojausta sekä yhdessä pohdittua työn organisointia, toimintatapoja ja yhteisiä pelisääntöjä.
Hanke tuotti osallistavan, nelivaiheisen tutkimus- ja kehittämismallin, jota voidaan soveltaa työpaikoilla. Mallia voidaan käyttää myös riskinarvioinnin ja työpaikkaselvitysten tukena. Malli on mukana hankkeen loppuraportissa.
Hankkeessa syntyi myös teolliseen ympäristöön sovellettu äänimaisemakävelymenetelmä sekä ohjeita kuulonsuojainten tarkoituksenmukaiseen valintaan. Ohjeet auttavat välttämään ylivaimennusta ja tärkeiden äänten peittämistä suojaimilla. Jokaisessa osallistujayrityksessä laadittiin myös oma äänimaiseman kehittämisen toimenpidesuunnitelma.
Lisätietoja
- Anu Järvensivu, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 4431706, anu.jarvensivu [at] ttl.fi (anu[dot]jarvensivu[at]ttl[dot]fi)
Tutustu tutkimukseen
- Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, A-Insinöörit ja tutkimukseen osallistuvat teollisuusyritykset.
- Tutkimuksen loppuraportti: Työn äänet: Työntekijöiden työhyvinvointi, työn sujuvuus ja oppiminen teollisissa äänimaisemissa (Julkari.fi)
- Hankesivu: Työntekijöiden työhyvinvointi ja osaamisen kehittyminen teollisuuden äänimaisemissa – Työnäänet
