Prekaarilla työllä tarkoitetaan epätyypillisten työsuhteiden marginaalista muotoa, johon liittyy piirteitä, jotka voivat heikentää yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Aiemmin prekaaria työtä on tutkittu pääasiassa kyselytutkimusten avulla, mutta nyt kehitetty mittari hyödyntää laajoja suomalaisia rekisteriaineistoja, jotka tarjoavat objektiivista tietoa ilmiöstä.
Mittari hyödyntää Ruotsissa kehitettyä lähestymistapaa perustuen viiteen pisteytettyyn tekijään, jotka kuvaavat työsuhteiden epätyypillisiä piirteitä: työsuhteiden katkonaisuus, vuokratyö, usean työn tekeminen, alityöllisyys ja matalat työtulot.
– Mittarin avulla voimme tarkastella prekaariin työhön johtavia tekijöitä ja sen seurauksia pitkittäisillä asetelmilla ja kansallisesti edustavilla aineistoilla. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää ilmiötä syvällisemmin, kertoo johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
Työsuhteiden epätyypillisten piirteiden kasautuessa suurempi todennäköisyys jäädä työttömäksi
Uuden mittarin avulla havaittiin, että prekaari työ on yleisempää nuorilla, ulkomaalaistaustaisilla, matalasti koulutetuilla sekä tietyillä palvelu- ja kulttuurialojen työntekijöillä. Rekisteritiedot osoittivat myös, että heillä on huomattavasti suurempi riski jäädä työttömäksi verrattuna tavanomaisessa työsuhteessa oleviin.
Prekaarissa työssä olevat eivät kuitenkaan näytä kokevan työtään erityisen epävarmaksi. Aikaisemman Työolotutkimus-kyselyn perusteella mitattu ammattikohtainen koettu työn epävarmuus oli jonkin verran yleisempää rekisteritietojen mukaan prekaaria työtä tekevillä kuin tavanomaisemmissa työsuhteissa olevilla, mutta kaikista yleisintä korkeatuloisilla.
– Voi olla, että ammateissa, joissa epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä, tilanne ei poikkea niin paljon normista, että työ välttämättä koettaisiin erityisen epävarmaksi, arvioi Leinonen.
Hän huomauttaa, että koettu epävarmuus voi liittyä myös laajempiin työmarkkinoiden ilmiöihin.
– Esimerkiksi toistuvat organisaatiomuutokset ja irtisanomiset koskettavat laajasti eri ammattiryhmiä. Näissä tilanteissa hyväosaiset työntekijät saattavat kokea korkean asemansa uhatuksi, vaikka todennäköisyys jäädä työttömäksi olisi todellisuudessa pieni.
Mittari tarjoaa mahdollisuuksia jatkotutkimuksille
Uusi mittari tarjoaa tutkijoille työkalun, jonka avulla voidaan tarkastella prekaarin työn vaikutuksia muun muassa terveyteen ja työurien kestävyyteen.
– Jatkotutkimusten avulla on mahdollista tuottaa prekaarin työn ilmiöstä väestö- ja ammattitason tietoa esimerkiksi päätöksentekijöille, työmarkkinajärjestöille ja työnantajille. Tiedon avulla voidaan paremmin vastata ilmiön yksilöille, työpaikoille ja yhteiskunnalle aiheuttamiin haasteisiin, Leinonen summaa.
Tutustu tutkimusjulkaisuun
- Leinonen, T., Salonen, L., Bodin, T., Solovieva, S. Assessing the performance of a novel Finnish register-based measure of precarious employment: affected employee groups and subjective and objective employment outcomes. BMC Public Health 26, 807 (2026). https://doi.org/10.1186/s12889-026-26520-3
- Tutkimus tehtiin LIFECON-hankkeessa, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). LIFECON-hankkeessa tutkitaan, miten väestörakenteen muutokset vaikuttavat elämänkaaren eri vaiheisiin ja julkiseen talouteen.
Lisätiedot
- Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, Taina.Leinonen [at] ttl.fi (Taina[dot]Leinonen[at]ttl[dot]fi), +358 30 474 2030
