Väitös: Alustatyön moninaisuus ja käsitykset reiluudesta paljastavat pohjoismaisen mallin vahvuudet ja heikkoudet

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että vahva palkkatyön ideaali haastaa alustayritysten reiluuspuhetta ja tuo esiin pohjoismaisen mallin heikkouksia. Tutkimus auttaa kehittämään alustatyötä tekevien tukea ja asemaa.
Lähetti kuljettaa pahvilaatikkoa.
Jere Immonen
Jere Immonen
tutkija

Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immonen tarkastelee väitöskirjassaan alustatyön moninaisuutta ja sitä, miten alustatyön reiluutta perustellaan suhteessa pohjoismaiseen malliin. Tutkimuksen mukaan suhde alustatyön ja pohjoismaisen mallin välillä on vuorovaikutteinen: palkkatyön vahva asema haastaa alustayritysten toimintaa, mutta samalla alustatyön yleistyminen tuo esiin katveita pohjoismaisen mallin kattavuudessa.

– Keskustelua on käyty erityisesti ruokalähettien työn kautta, ja on pohdittu, onko alustatyössä tosiasiallisesti kyse yrittäjätyöstä. Tutkimus asettaa tämän keskustelun laajempaan kehykseen ja tarkastelee alustatyötä suhteessa pohjoismaisen mallin ideaaleihin, Jere Immonen sanoo.

Palkkatyön vahva asema kuuluu alustayritysten reiluuspuheessa

Väitöstutkimuksen perusteella palkkatyön vahva asema pohjoismaisessa mallissa haastaa alustayritysten legitimiteettiä. Tämä näkyy tavoissa, joilla alustayritysten johtajat oikeuttavat alustojen toimintaa ja puhuvat alustatyön reiluudesta. Samalla pohjoismaisen mallin ideaalit näkyvät osittain alustojen toimintamalleissa ja ratkaisuissa, joita ne ovat tehneet esimerkiksi työsuhteissa sekä työtä tekevien tukemisessa ja suojelussa.

Tutkimuksen mukaan alustatyön yleistyminen tuo myös esiin heikkouksia pohjoismaisen mallin kattavuudessa. Kirjallisuuden ja tilastojen perusteella alustatyötä näyttää olevan enemmän aloilla, joille palkkatyön ja työehtosopimusten ideaalit eivät ole ulottuneet. Eroja on myös siinä, millaisissa toimintamalleissa ja työn algoritmisen johtamisen järjestelmissä eri alojen alustoilla työskennellään.

– Alustatyöllä paikataan usein muita epävarmoja tulonlähteitä, ja etenkin maahanmuuttajien kohdalla taustalla voi olla perinteisillä työmarkkinoilla kohdattuja vaikeuksia. Alustatyö tuo näkyviin, missä kohdin pohjoismainen malli ei vastaa ideaalia, Immonen havainnollistaa.

Tutkimus auttaa parantamaan alustatyötä tekevien asemaa

Väitöstutkimus auttaa ymmärtämään, mitä alustatyö merkitsee niin yksilöille kuin laajemmin yhteiskunnassa. Se tuo konkreettisesti esiin alustatyön monimuotoisuuden ja moninaistuvat työn tekemisen tavat alustataloudessa. Yksilölliset reiluuskäsitykset avaavat sitä, millaisiin tarpeisiin alustatyö onnistuu vastaamaan ja millaisia haasteita sen yleistyminen tuottaa.

Tutkimuksesta voi olla hyötyä, kun suunnitellaan, miten alustatyötä tekeviä, yrittäjiä ja keikkatyötä tekeviä voitaisiin paremmin tukea ja miten heidän asemaansa voidaan parantaa.

– Tutkimuskirjallisuudessa on kysytty, miten alustatyö voidaan kokea reiluksi, vaikka ehdot olisivat heikot. Kun ymmärretään paremmin, millaisiin tarpeisiin alustatyö vastaa ja missä tilanteissa se koetaan reiluksi, voidaan myös arvioida tarkemmin, millaista tukea tarvitaan, Immonen sanoo.

Väitöstilaisuus

Tutustu tutkimukseen

Lisätiedot

  • Jere Immonen, tutkija, Työterveyslaitos, jere.immonen [at] ttl.fi (jere[dot]immonen[at]ttl[dot]fi), +35846 921 8215

Jaa sisältö somessa!