Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa

Työterveyslaitoksen tutkija Inka Koskelan väitöstutkimus osoittaa oikeanlaisen ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa. Kouluttajien on tärkeää muotoilla ja ajoittaa ohjaustoimintaansa siten, että se ei vaaranna lentoliikenteen turvallisuutta tai sujuvuutta.
Kuvassa Inka Koskela
Inka Koskela
Inka Koskela
tutkija

Lennonjohtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvissa ja nopeatempoisissa tilanteissa, joissa virheet voivat olla kohtalokkaita. Siksi lennonjohtajien koulutus painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun joko simuloiduissa tai lennonjohdon työympäristöissä.

Työterveyslaitoksen tutkija Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan, miten lennonjohtajakoulutus tapahtuu käytännössä ja millaisia vuorovaikutuksen keinoja kouluttajat käyttävät lennonjohtokoulutettavien ohjaamisessa.

– Tietoa tarvittiin erityisesti siitä, millaisena toimintana ja vuorovaikutuksena koulutettavan ohjaus rakentuu aika- ja turvallisuuskriittisissä työssä oppimisen ympäristöissä, kertoo Inka Koskela.

– Lennonjohdon koulutus simulaatioharjoitteluineen ja työssäoppimisjaksoineen tarjosi tähän tarkoitukseen erinomaisen empiirisen tutkimuskohteen, Koskela jatkaa.

Ohjaamisen on tärkeää olla oikea-aikaista ja osaamista vastaavaa

Tutkimuksessaan Koskela analysoi koulutustilanteita, joissa lennonjohtokoulutettavat harjoittelivat ilmaliikenteen johtamista yhdessä kouluttajien kanssa. Aineistona hän käytti simulaatio- ja työssäoppimisjaksoilta keräämiään videotallenteita.

Tutkimus tuo esiin, että lennonjohtajien kouluttaminen tapahtuu työtä määrittävien turvallisuusvaatimusten ehdoilla. Kouluttajien on syytä antaa oikeanlaista palautetta ja ohjausta oikeaan aikaan.

Liiallinen ohjaaminen voi estää koulutettavaa oppimasta itse, mutta toisaalta liian vähäinen ohjaus voi vaarantaa lentoturvallisuuden.

– Tärkeänä tutkimustuloksena pidän sitä, että kouluttajilla on sekä suoria että hienovaraisia keinoja ohjata koulutettavia työtehtävien harjoittelussa. Näiden ohjauskeinojen avulla koulutettava saa käytännöllistä kokemusta tehtävien suorittamisesta, mutta siten, että ilmaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus ei vaarannu, sanoo Koskela.

Jos koulutettava epäröi tai tekee virheen, kouluttaja voi esimerkiksi antaa ohjeita tai käskyjä, jotka tukevat häntä joko suoraan tai epäsuorasti lennonjohtotehtävän suorittamisessa. Kouluttajalle haaste on kuitenkin tasapainottaa suora ohjaaminen ja koulutettavan itseohjautuvuus.

– Koulutettavan oikea-aikainen ja osaamista vastaava ohjaus on tärkeää paitsi ammatillisten taitojen kehittymisen myös liikennejärjestelmän turvallisuuden kannalta, muistuttaa Koskela.

Tulokset ovat sovellettavissa turvallisuuden kannalta kriittisten ammattialojen koulutuksissa

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää paitsi lennonjohtajien ammatillisessa koulutuksessa myös muissa sellaisissa koulutuksissa, joissa työssäoppiminen tapahtuu aika- tai turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Tällaisia koulutusympäristöjä ovat esimerkiksi merenkulkualan, raide- ja maantieliikenteen, tuotantoteollisuuden sekä ydinvoimala-alan koulutukset.

Väitöstilaisuus perjantaina 25.4.2025

  • Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 kello 12. Tilaisuus järjestetään Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere).
  • Vastaväittäjänä toimii professori Jon Hindmarsh King’s Business Schoolista ja kustoksena professori Johanna Ruusuvuori.

Tutustu väitöskirjaan: Training Professional Skills in and for Safety-Critical Mobility Systems : A Multimodal Analysis of Air Traffic Control Apprenticeship - Trepo

Työterveyslaitos – 80 vuotta hyvinvointia työstä

Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Olemme jo vuodesta 1945 rakentaneet terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.  

Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään: 80 vuotta | Työterveyslaitos

Jaa sisältö somessa!