Väitös: Osasairauspäivärahan käyttö tukee työelämään kiinnittymistä ja voi pidentää työuria

Osa-aikainen työskentely sairauspoissaolon aikana auttaa säilyttämään yhteyden työelämään ja vähentää työuran aikana menetettyjä työvuosia. Osasairauspäivärahan käyttö vaihtelee kuitenkin sektoreittain ja erityyppisissä tehtävissä.
kuvituskuva: mies kotona koiran kanssa
Elli Hartikainen
Elli Hartikainen
tutkija

Työterveyslaitoksen verkkouutinen 4.12.2025

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että osasairauspäiväraha voi edistää työelämään kiinnittymistä ja vähentää ennenaikaista työstä poistumista. Työterveyslaitoksen tutkija Elli Hartikainen tarkasteli tutkimuksessaan osasairauspäivärahan käyttöä suhteessa työympäristön haittatekijöihin, työnantajasektoriin ja myöhempään työmarkkina-asemaan.

– Suurimmalla osalla etuutta saaneista yhteys työelämään säilyi ainakin osittain. Tämä on tärkeä havainto, sillä kun väestö ikääntyy ja työkykyhaasteet yleistyvät, tarvitaan yhä enemmän ratkaisuja, jotka tukevat osallistumista myös osittaisella työpanoksella, Hartikainen sanoo.

Osasairauspäiväraha tukee työuria – käyttö vaihtelee sektoreittain

Osasairauspäivärahan käytön havaittiin liittyvän pidempään työuran odotteeseen ja vähempiin menetettyihin työvuosiin. Etuutta käyttäneet viettivät vähemmän aikaa työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ja työskentely osatyökyvyttömyysetuuksien turvin lisääntyi verrattuna täyttä etuutta käyttäneisiin. 

Kun saman henkilön sairauspoissaoloja verrattiin eri ajankohtina hänen työskennellessään eri työnantajasektoreilla tai eri tavoin kuormittavissa ammateissa, havaittiin että osasairauspäivärahan käyttö oli todennäköisempää silloin, kun henkilö työskenteli yksityisellä sektorilla eikä julkisella puolella. 

Lisäksi osasairauspäivärahaa käytettiin useammin ajankohtina, jolloin henkilö toimi ammatissa, jossa työ oli fyysisesti kevyempää tai jossa työn hallinta oli matalampi eli työntekijällä oli vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työtahtiinsa, työjärjestykseen tai työtapoihin.

– Yksilöiden pysyväisluonteiset erot, kuten luonteenpiirteet ja muut rekisteriaineistoissa perinteisesti havaitsemattomiksi jäävät tekijät, vaikuttavat sekä alavalintoihin että sairauspoissaoloihin. Kun ne huomioitiin, havaittiin että työympäristön tekijöiden ja työnantajasektorin vaikutus osasairauspäivärahan käyttöön voi olla jopa ennakko-odotusten vastaista, Hartikainen täsmentää. 

Työelämä tarvitsee osasairauspäivärahan aktiivisempaa hyödyntämistä

Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työpaikoilla, työterveyshuollossa sekä työ- ja sosiaalipolitiikan suunnittelussa, kun kehitetään keinoja tukea osatyökykyisten työssä pysymistä ja työhön paluuta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osa-aikatyön mahdollisuuksien vahvistamista, varhaisen työhön paluun tukemista ja yksilöllisten ratkaisujen kehittämistä.

– Koska etuuden käyttö on vapaaehtoista, sen hyödyntämisen edistäminen edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja ja tukea, mutta myös osa-aikatyön kulttuurin ja käytäntöjen kehittämistä työpaikoilla, Hartikainen sanoo.

Tähän saakka osasairauspäivärahan käyttö on ollut Suomessa vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. 

– Etuuden käytöllä on myönteisiä vaikutuksia työelämään kiinnittymiseen ja työurien kestoon. Siksi sen käyttöä olisi perusteltua lisätä, Hartikainen painottaa.

Laajat rekisteriaineistot mahdollistivat tarkat pitkittäisanalyysit

Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin suuria rekisteripohjaisia pitkittäisaineistoja, jotka sisälsivät satunnaisotoksena 70 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä vuoden 2004 ja vuoden 2007 lopussa.

Työsuhteita, työttömyyttä, eläkkeitä ja ammatillista kuntoutusta koskevat tiedot saatiin Eläketurvakeskukselta. Korvattujen sairauspoissaolojen jaksot, kansaneläkkeet ja kuntoutustiedot perustuivat Kelan rekisteriaineistoihin ja sosiodemografiset sekä työolosuhdetiedot Tilastokeskuksen FOLK-rekisteriin.

Eläketurvakeskuksen ja Kelan aineistot olivat päivätasoisia, mikä mahdollisti tarkat yksilötason pitkittäisanalyysit osasairauspäivärahan käytöstä ja työurien kulusta.

Väitöstilaisuus 5.12.2025

  • TtM Elli Hartikaisen terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja The use of part-time sickness absence – Work related factors and labour market outcomes tarkastetaan perjantaina 5.12.2025 klo 12.00–17.00 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella (Canthia, auditorio CA102).
  • Linkki väitöskirjaan ja väitöstilaisuuden streamiin löytyy Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla julkaistusta väitöstiedotteesta.

Lue lisää

Lisätiedot

  • Elli Hartikainen, tutkija, Työterveyslaitos, elli.hartikainen [at] ttl.fi, +358 30 474 3167

Jaa sisältö somessa!