Väitös: Selkeät vastuut vahvistaisivat työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä

Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteensovittamisen haasteet juontuvat niiden erilaisista historiallisista lähtökohdista. Yhteistyötä voitaisiin parantaa selkeyttämällä vastuita, parantamalla tiedonkulkua ja vahvistamalla yhteisiä toimintamalleja.
Hanna Hakulinen
Hanna Hakulinen
Hanna Hakulinen
tutkimuspäällikkö

Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Hanna Hakulinen tarkastelee väitöskirjassaan työterveyshuollon muutosta vuosina 2000–2025 osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän laajempaa muutosta.

Tutkimus keskittyy siihen, miten työterveyshuolto on kehittynyt suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon ja terveydenhuollon uudistuksiin.

Miksi aihetta oli tärkeää tutkia?

Työterveyshuolto vastaa kahden miljoonan suomalaisen terveyspalveluista ja on siten merkittävä osa terveydenhuoltojärjestelmää. Tutkimus antaa uutta tietoa siitä, miten työikäisten terveyspalveluja voidaan kehittää tulevaisuudessa.

Mitkä olivat keskeiset tutkimustulokset?

Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteensovittamisen vaikeudet eivät johdu yksin viime vuosikymmenten terveydenhuollon uudistuksista, kuten palvelurakenneuudistuksista tai sote-uudistuksesta. Niiden juuret ulottuvat huomattavasti kauemmas historiaan.

Työterveyshuolto perustuu työnantajien rahoitukseen, työpaikkalähtöisyyteen sekä työmarkkinajärjestöjen, työnantajien ja valtiovallan yhteistyöhön pohjautuvaan valmisteluun. Julkista terveydenhuoltoa puolestaan ohjaavat lainsäädäntöön perustuvat valtakunnalliset ratkaisut ja julkinen rahoitus.

Nämä erot näkyvät edelleen palvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä.

Sekä terveydenhuollossa että työterveyshuollossa korostuivat 2000- ja 2010-luvuilla uuden julkisjohtamisen periaatteet, kuten kilpailu, tehokkuus ja tulosohjaus. Nämä muutokset eivät lähentäneet järjestelmiä toisiinsa, vaan pikemminkin vahvistivat niiden erillisiä kehityspolkuja.

Mitä tuloksista voi päätellä ja miten niitä voi hyödyntää?

Tulosten mukaan työterveyshuolto ja julkinen terveydenhuolto tarvitsevat yhteisiä toimintamalleja, vastuiden kirkastamista ja parempaa tiedonkulkua. Niiden hyvä yhteistyö edellyttää myös valtakunnallista ohjausta.

Tuloksia voi hyödyntää terveyspalvelujen kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksenteossa erityisesti hyvinvointialueilla. Tutkimus tarjoaa myös yhteiskunnallista taustaa työterveyshuollon asemasta käytävään keskusteluun.

Ajankohtaisuutta lisää vuoden 2027 alussa voimaan tuleva hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskeva asetus. Se vahvistaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja korostaa palvelujen työpaikkalähtöisyyttä.

Samalla asetus muistuttaa työterveyshuollon erityisasemasta osana terveydenhuoltoa: työpaikan tarpeet ja työpaikka-asiakkuus vaikuttavat myös siihen, miten työterveyshuolto toimii yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.

Tutustu tutkimukseen

  • Monimenetelmällinen väitöstutkimus yhdistää kirjallisuuskatsauksen, kuvailevan ajallisen tarkastelun ja kaksi laadullista haastattelututkimusta.
  • Haastatteluja tehtiin yhteensä 85. Haastateltavat olivat työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon toimijoita ja päättäjiä.
  • Väitöskirja on saatavilla Itä-Suomen yliopiston eRepo-julkaisuarkistossa.

Väitöstilaisuus

  • TtM Hanna Hakulisen terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Työterveyshuollon muutos 2000-luvulla – Eriytymisestä yhteensovittamiseen tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.10.2026 kello 12.
  • Väitöstilaisuus järjestetään Kuopion kampuksella Canthia-auditoriossa, CA102, osoitteessa Yliopistonrinne 3, Kuopio.
  • Seuraa tilaisuutta suorana.

Lisätiedot

  • Hanna Hakulinen, tutkimuspäällikkö, hanna.hakulinen [at] ttl.fi, 043 824 1072

Jaa sisältö somessa!