Asbestialtistumisen raja-arvo tiukentui - miten altistumista torjutaan työpaikoilla?

ARTIKKELI | PALVELUT

Raja-arvomuutoksen taustalla on EU:n asbestidirektiivin muutos ja sen vaikutukset kansalliseen asbestityöasetukseen. Työnantajille merkittävää on se, että asbestialtistumisen sitova raja-arvo on entistä tiukempi ja altistumismittauksia koskevat säännöt tarkentuvat.

Lue Työterveyslaitoksen tiedote asbestialtistumien raja-arvomuutoksesta.

Mikä asbestityöasetuksessa on jo muuttunut ja mikä vielä muuttuu?

Työperäisen asbestialtistumisen sitova raja-arvo on 0,01 asbestikuitua kuutiosenttimetrissä kaikissa asbestitöissä 21.12.2025 alkaen. Monessa tapauksessa raja-arvon noudattaminen edellyttää kasvoille tiivistyvän hengityssuojaimen käyttöä. Silloin on muistettava, että hengityssuojain on tiiveystestattava aina ennen käyttöönottoa, ja sen jälkeen suojain tulee testata säännöllisesti vähintään yhden vuoden välein. Tiiveystestausvaatimus muissa kuin asbestipurkutöissä tulee voimaan 21.12.2026. 

Tiiveystestausvaatimuksen lisäksi 21.12.2026 tulee voimaan muutoksia mittausta koskeviin sääntöihin: asbestinäytteiden analysoinnissa on jatkossa käytettävä elektronimikroskooppisia menetelmiä. Samalla asbestikuidun halkaisijan alarajaksi tulee 50 nanometriä, kun se tällä hetkellä on 200 nanometriä.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Jussi Lyyränen muistuttaa, että työhygieeniset raja-arvot koskevat työntekijän todellista altistumista, eivät pitoisuuksia työtilan ilmassa.

– Jos esimerkiksi pitoisuus on ilmassa 10 asbestikuitua kuutiosenttimetrissä ja työntekijä käyttää suojainta, jonka käytännön suojauskerroin on 1000, silloin altistetaso onkin todellisuudessa 0,01 asbestikuitua kuutiosenttimetrissä, eli juuri hyväksyttävällä tasolla, Jussi selittää. 

Työnantajan on varmistettava asbestityön turvallisuus

Työnantajalla on velvollisuus selvittää ja arvioida työntekijöiden altistuminen asbestipölylle, ja järjestää työolosuhteet niin, että asbestialtistuminen jää mahdollisimman vähäiseksi ja altistuvien työntekijöiden määrä on mahdollisimman pieni.

Ensisijaisesti altistumista tulee ehkäistä teknisin toimin ja pölyntorjuntaratkaisuin. Jos pölyn syntymistä ei voida estää, tulee työ tehdä niin, että asbestipölyä pääsee ilmaan mahdollisimman vähän.

– Paras tapa poistaa pölyä ja estää sen leviäminen on torpata pöly heti syntylähteellä. Silloin erilaiset kastelumenetelmät, osastoinnit, mahdolliset laitteistojen koteloinnit ja kohdepoistojen käyttöönotto ovat toimivia toimenpiteitä, kertoo tuotepäällikkö Pirjo Heikkinen. 

Asbestialueella liikkuvat työkoneet on myös pidettävä mahdollisimman puhtaana. Työkoneiden hyttejä voidaan esimerkiksi ylipaineistaa. Pölyn ja erityisesti asbestikuitujen pitäminen hytin ulkopuolella kannattaa varmistaa riittävillä ilmansuodattimilla sekä tarkistamalla, että ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa.

Altistumisen mittaaminen tulee tehdä mahdollisimman todenperäisissä olosuhteissa

Käytännössä altistumista mitataan kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona. Altistumismittaus tehdään työntekijän hengitysvyöhykkeeltä, ja näytteenoton on edustettava mahdollisimman hyvin työvuoron aikaista altistumista.

– Nykyisin tehdään aika paljon kahdentoista tunnin työvuoroja. Silloin myös näytteiden pitäisi olla mahdollisimman pitkiä. Noin kahdeksan tunnin näyte on hyvinkin riittävä, Pirjo toteaa.

Varsinkin hyvin pölyisissä työympäristöissä pitkät vuorot saattavat aiheuttaa ongelmia näytteenottoon. Silloin riittää, että otetaan lyhyempiä peräkkäisiä näytteitä, joista arvioidaan keskipitoisuus koko mittausjaksolta. 

Hengityksensuojaimen tiiveystestaus on tehtävä aina työntekijän yllä

Kun tekniset toimet eivät riitä vähentämään altistumista riittävästi, on otettava käyttöön hengityksensuojaimet. Suojaimissa merkittävä mittari on suojauskerroin, joka kertoo kuinka monenteen osaan epäpuhtauspitoisuus laskee suojaimen sisällä ympäröivään pitoisuuteen verrattuna.

Asiantuntija-arvion mukaan käytännön suojauskerroin saavutetaan 95 %:lla käyttäjistä, kun käyttäjä on koulutettu, tiiveystesti on tehty, suojain on valittu oikein, sitä käytetään oikein ja se on käyttökunnossa.

Tiiveystestaus on tehtävä aina työntekijän yllä kvantitatiivisella alipaine- tai hiukkaslaskurimenetelmällä, tai muulla vastaavan tarkkuuden antavalla menetelmällä. 

Hyvät työhygieeniset käytännöt vähentävät asbestikuitujen leviämistä

Asbestikuidut leviävät helposti vaatteiden, jalkineiden ja suojavarusteiden mukana muihin tiloihin. Hyvillä työhygieenisillä käytännöillä ja esimerkiksi kaksiosaisilla puhdistautumistiloilla voidaan kuitujen leviämistä vähentää merkittävästi.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jalkineet ovat helposti puhdistettavia. Erityisen pölyisissä töissä kannattaa myös käyttää erillistä pölyltä suojaavaa kertakäyttöistä haalaria sekä suojakäsineitä.

Kaksiosaisissa puhdistautumistiloissa kaikkein likaisimmat vaatteet jätetään likaiselle puolelle. Vaatteet ja suojaimet imuroidaan, jalkineet pestään ja kaikki pinnat pyyhitään kostealla.

Työterveyslaitos tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua altistumisen torjuntaan

Työterveyslaitoksen pitkäaikainen yhteistyö tutkimuksen, työhygieenikkojen ja työympäristölaboratorion välillä antaa hyvät edellytykset laadukkaalle palvelulle ja uusien menetelmien kehittämiselle.

Yhteistyönä on syntynyt esimerkiksi uusi analyysimenetelmä erityisen pölyisiin kohteisiin. Silloin laboratorio kehittää ja validoi tarvittavat menetelmät, ja työhygieenikot toimittavat menetelmän validointiin tarvittavat työympäristönäytteet.

Työhygieenisten selvitysten ja analyysipalveluiden lisäksi koulutamme työpaikkoja muun muassa työturvallisuuden johtamiseen ja kemikaalien turvalliseen käyttöön.