Sote-alan ammattilaisten fyysistä kuormitusta voi keventää koulutukseen panostamalla

ARTIKKELI | KOULUTUS

Fyysinen kuormitus työssä ei ole aina huono asia. Sopiva lihastyö ja ponnistelu tukee terveyttä ja palautumista. Mutta jos raskasta työtä on liikaa ja taukoja liian vähän, elimistö ylikuormittuu.

Fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin

Erityisesti hoitohenkilöstö kokee työnsä fyysisesti vaativaksi. Kuormitustekijöiksi tunnistetaan muun muassa jatkuva seisominen tai käveleminen, raskas ruumiillinen työ, etukumarassa asennossa työskentely tai raskas nostaminen. Olennaista on se, miten tunnistettuja kuormitustekijöitä pyritään poistamaan tai vähintäänkin keventämään työssä.

Kuormitustekijöiden hallinta ei ole mikään pikku juttu: Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät työkykyongelmat aiheuttavat Suomessa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Vuonna 2024 työsuojeluviranomaiset tekivät satoja tarkastuksia fyysisen kuormituksen hallintaan työpaikoilla. Tarkastuksissa selvisi, että työstä johtuvat tuki- ja liikuntaelinten sairauksien riskit jäävät usein selvittämättä. Ennakoivilla toimenpiteillä TULE-sairauksien hintalappu voisi olla pienempi.

Askelmerkkejä työkyvyn tukemiseen ja hallintaan sote-alalla

Jokainen työntekijä on vastuussa omasta työkyvystään huolehtimisesta. Mutta työnantajalla on monia lakisääteisiä velvollisuuksia työhön ja työolojen järjestämiseen liittyen. Näitä ovat muun muassa

• Kuormitustekijöiden tunnistaminen ja riskinarviointi
• Riskien hallinta ja poistaminen
• Työjärjestelyjen ja työolojen kehittäminen
• Riittävän perehdytyksen varmistaminen
• Henkilönsuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön.

Lisäksi työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota myös seuraaviin asioihin:

• Ergonomiaosaamisen kehittäminen
• Ihminen työn kehittämisen lähtökohtana
• Yhteistyö työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa

Kuormitustekijät kuriin paremmalla ergonomiaosaamisella

Ergonomiaosaamisen kehittäminen on yksi tärkeä osa-alue fyysisen kuormituksen hallinnassa. Kun työntekijät ovat saaneet riittävän perehdytyksen ergonomiaan ja heillä on käytössään tarvittavat apuvälineet, on esimerkiksi potilaiden siirtäminen tehokkaampaa ja turvallisempaa.

Hyvällä ergonomialla on siis suora vaikutus sekä työntekijän työkykyyn ja hyvinvointiin että potilasturvallisuuteen, ja siksi työntekijöiden kouluttamiseen kannattaa panostaa.

Työterveyslaitos on kouluttanut potilassiirtojen ergonomiaa jo viidentoista vuoden ajan. Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutus soveltuu laajasti kaikille hoito- ja hoivatyön ammattilaisille, esihenkilöille sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoille ja opettajille.

Koulutus tarjoaa useita hyötyjä:

1. Riskienhallinta tehostuu: Työn fyysisten kuormitustekijöiden tunnistaminen sekä riskienarviointi ja riskienhallinta kehittyvät
2. Potilasturvallisuus kasvaa: Hallitut avustus- ja siirtokäytännöt parantavat potilaiden turvallisuutta, ja potilaat kokevat hoitotilanteet miellyttävämpinä.
3. Hoidon laatu paranee: Kuntouttava työote, sujuvat ja turvalliset avustus- ja siirtotavat sekä toimivat siirtymisen apuvälineet edistävät potilaan toimintakykyä ja parantavat hoidon laatua.
4. TULE-sairauksien riski pienenee: Hyvät työkäytännöt edistävät sujuvaa ja turvallista työskentelyä sekä vähentävät työn kuormituksesta johtuvia liikuntaelinongelmia.

Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuspolku alkaa kattavalla peruskoulutuksella, jonka jälkeen on mahdollista hakeutua kouluttajakoulutukseen. Pätevöityneet kouluttajat voivat järjestää ergonomiakoulutuksia omalla työpaikalla.