Terveisiä työhyvinvoinnin uusilta aalloilta: HR-ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuudesta
ARTIKKELI | KOULUTUS
Olli Viljanen
Työhyvinvoinnin uudet aallot -valmennussarjan osallistujat maalasivat horisonttiin enemmän oivalluksia kuin uhkakuvia, mutta työhyvinvoinnin kehittämisen suunnanmuutos nähtiin väistämättömänä.
Yhteisö hajaantuu, yksilöllisyys vahvistuu
Työhyvinvointia määrittävänä nousevana ilmiönä tunnistettiin yhteisöllisyyden heikentymisen ja yksilöllisyyden korostumisen ristiaallokko. Työntekijät toivovat yhä enemmän personoitua tukea ja joustavuutta, samalla kun sosiaaliset voimavarat ehtyvät ja yhteisöjen liima ohenee.
Sosiaalisen etääntymisen monista taustatekijöistä keskusteluihin nousi erityisesti epävarmuus. Maailman tilan, työmarkkinoiden ja organisaatioarjen huolet aiheuttavat refleksinomaista vetäytymistä ja luovat poteroita. Tilannetta ei helpota tekoälyloikan tarve ja työntekijään kohdistuva vaatimus omaksua entistä enemmän uutta, samalla kun epävarmuus kaventaa uuden oppimisen kaistaa.
Työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja tulevaisuuden taltuttamiseen
Osallistujat kuvasivat hyvinvoinnin kehittämisen nykytilaa pahimmillaan tulipalojen sammutteluksi. Syntyy kiiregeneraattori, jossa reagointi vie aikaa ennakoinnilta, joka taas ehkäisisi tulipaloja. Esimerkkinä yhteisö, joka heikkenee ristiriitatilanteiden partaalle. HR toivotaan hätiin, vaikka ennakointi, kuten pitkäjänteisempi osaamisen kehittämisen suunnitelma ja yhteiseen aikaan investointi, olisivat voineet ennaltaehkäistä konflikteja.
Ad hoc -kehittämisen vastalääkkeeksi nähtiin yhteistyön tiivistäminen. Selkeä työnjako työhyvinvointitoimijoiden välillä on toki tavoiteltavaa, mutta työntekijöiden jaksamista ei voi ulkoistaa henkilöstöhallintoon. Ohjeistuksia toivotaan, mutta toiminnaksi ne kääntyvät usein vasta yhteisen oppimisen kautta. Yhtä lailla raportointi ja data ovat tärkeitä, mutta huohottavassa työelämässä aika ei riitä tiedon omaksumiseen, saati sitten olennaisen oivaltamiseen.
Hyvinvointitemppujen aika on ohi
”Työhyvinvoinnin kokonaisuus tuntuu irralliselta eikä sillä ole selkeää tavoitetta.” Tähän osallistujan kokemukseen kiteytyi työhyvinvoinnin kehittämisen suurin muutostarve. Jos hyvinvointi irrotetaan työstä, jää toimenpiteiden toteuttajien harteille tarjota humpat, virkistyspäivät ja etusetelit. Osallistujat tunnistivat kuitenkin tulevaisuuden työhyvinvoinnin kytkeytyvän (liiketoiminta)strategiaan. Aika on otollinen, koska työhyvinvointi on noussut monessa organisaatiossa keskustelun keskiöön.
”On tärkeä tunnistaa, miten työkykyjohtaminen voi aidosti tukea yrityksen kasvua ja nähdä työkyky strategisena etuna.” Strategisuutta ei nähty vain kirjauksina vaan jälleen kerran vuoropuheluna, esimerkiksi johdon ja työntekijöiden välillä, jolloin työntekijöiden tarpeita kuulemalla kyetään rakentamaan pitkäjänteisiä tavoitteita.
Katse tuntemattomaan
Kaikista oivalluksista huolimatta jäi moniin kysymyksiin vielä vastaamatta. Esimerkiksi tekoälyn lupaukset ovat vielä lunastamatta ja lähitulevaisuus paljastaa lisääkö tekoäly HR-työn intensiivisyyttä vai säästääkö aikaa olennaiseen. Tähän ja muihin ajankohtaisiin kysymyksiin etsimme yhdessä vastauksia jälleen keväällä 2027. Jos kaipaat sillä välin modernia lähestymistapaa työhyvinvoinnin kehittämiseen, hyppää mukaan uusille aalloille tilauskoulutuksemme kautta!
Kiinnostuitko valmennuksesta? Kysy lisää asiantuntijoiltamme
Olli Viljanen
