Kolme ilmiötä, jotka määrittävät työhyvinvoinnin tulevaisuuden
ARTIKKELI | PALVELUT
Olli Viljanen
Työterveyslaitos kerää kattavaa tutkimustietoa työelämän tilasta ja kuva on tunnetusti kahtalainen. Pitkät sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työtapaturmat sekä ammattitaudit ovat vähentyneet ja työurat pidentyneet. Työelämä kohenee silmissä, mutta samalla epävarmuus kasvaa ja tulevaisuususko heikentyy. Miltä työhyvinvoinnin tulevaisuus näyttää ja mihin nouseviin ilmiöihin työhyvinvoinnin kehittäjän on hyvä varautua?
1. Mielen aikakausi on tullut jäädäkseen
Nuorten mielenterveyshaasteiden arvioidaan kaksinkertaistuneen pandemian aikana useissa EU-maissa. Tutkimusprofessorimme Ari Väänänen kutsuu mielenterveyden aseman ja merkityksen korostumista työelämässä mielen aikakaudeksi.
Mielenterveyskriisiksi nimetty ilmiö sisältää sekä työelämän ylikuumenemista, että entistä suurempaa avoimuutta käsitellä, keskustella ja hakea apua hankaliin tunteisiin. Tämä korostuu etenkin nuoremmilla työntekijöillä. Tutkijat ovat havainneet ilmiön näkyvän jopa jännitteinä eri-ikäisten työntekijöiden välillä. Työhyvinvoinnin kehittäjän haasteena on psykososiaalisen kuormituksen arviointi ja hallinta sekä tasapainoilu erilaisten mielenterveyteen liittyvien kokemusmaailmojen välillä.
2. Erilaisuuden johtaminen siirtyy iskulauseista esihenkilön työpöydälle
Suomalaiset työyhteisöt ovat poikkeuksellisen homogeenisia, joten erilaisuuden tuomat ilmiöt voivat yllättää. Työelämän monimuotoistuminen ei viittaa ainoastaan työntekijöiden ikään, kieleen tai kulttuuritaustaan, vaan yhä useammin myös neuromoninaisuuteen ja täsmätyökykyisiin.
Väestön ikääntyminen myös lisää hoivavastuita ja henkistä taakkaa monilla työikäisillä. Kaikki tämä kasvattaa jo valmiiksi kuormittuneiden esihenkilöiden vaateita johtaa yksilöllisiä elämäntilanteita oikeudenmukaisesti, mutta linjakkaasti. Esihenkilöiden tukeminen tulee täyttämään monen työhyvinvonnin kehittäjän kalenterin lähitulevaisuudessa.
3. Muutosjoustavuus on toivon kannattelua ja yhteisön kestokykyä
Oli kyse sitten tehostamisen tarpeista, tekoälystä tai ennätyspitkästä taantumasta, ratkaisevaksi asiaksi muodostuu yhteisön kyky pysyä toiminta- ja oppimiskykyisenä muutoksissa. Kehittäjän ja johtajan näkökulmasta tarvetta on toivolle, joka ei perustu niinkään optimismiin kuin muutoksen ymmärtämiseen yhdessä. Margaret Wheatleyn sanoin: Miten rakennamme työyhteisöstä terveen järjen saarekkeita myrskyävän maailman keskelle?
Tulevaisuus otetaan haltuun yhdessä
Jos työhyvinvoinnin kehittäjänä nautit uuden oppimisesta, tuo tulevaisuus hyviä uutisia. Työsuojelun roolissa perinteisesti korostuneen fyysisen turvallisuuden rinnalle nousee huomattavasti hähmäisemmän psykososiaalisen turvallisuuden tukeminen. Haaste heijastuu myös työterveyshuoltoon, jossa yksilöpainotus elää vahvasti, vaikka organisaatiot kaipaavat entistä enemmän yhteisötason ja työn ytimeen pureutuvia interventioita.
HR:ään ja henkilöstön kehittäjiin kohdistuu lisäksi kasvava todistustaakka: samalla kun työhyvinvointi on liitettävä strategisiin tavoitteisiin, lisääntyy paine osoittaa kehittämistoimien yhteys tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työkykyyn.
Jotta käsittämättömästä tulisi hallittavampaa ja sumusta hahmottuisi suunta, kutsumme sinut mukaan oppimismatkalle. Käynnistämme keväällä 2026 valmennuskokonaisuuden, jollaista Työterveyslaitoksella ei ole ennen tehty. Työhyvinvoinnin uudet aallot -valmennussarjan tavoitteena on luoda työelämän kehittäjille tilannekuva työelämän nousevista ilmiöistä, tuoreesta tutkitusta tiedosta, kehittämistyökaluista ja vaikuttamisen keinoista. Ja ennen kaikkea tavoitteena on synnyttää oppimisyhteisö, joka luo tolkkua tulevaan yhdessä.
Valmennussarjan teemat:
- Työhyvinvointia tukevan työn organisointi nyt ja tulevaisuudessa
- Kaksi näkökulmaa resilienssiin
- Ylikuumeneva työelämä ja mielenterveys
- Monimuotoiset työpaikat
Valmennussarjan toteuttavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat Peter Peitsalo, Liisa Puskala, Sinimaaria Ranki, Hanna Uusitalo, Olli Viljanen ja Anniina Virtanen.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan, aloitamme yhteisen matkamme 13.2.2026.
Lähteet:
Kansallisen työelämän kehittämisstrategian pohjatyö ja tilannekuva
Kansainväliset työelämäkatsaukset (mm. OECD – Health at a glance)
Työterveyslaitoksen tuore tutkimustieto (mm. Väänänen ym. 2025) sekä tuhannet asiakastyössä vuoden aikana kohdatut esihenkilöt, kehittäjät ja työntekijät.
Kysy lisää asiantuntijoiltamme
Olli Viljanen