Uudistunut rakentamislaki korostaa korjausrakentamisen roolia osana kestävää rakentamista
ARTIKKELI | PALVELUT
Kestävän kehityksen periaatteet ja kiertotalouden menetelmät nousevat yhä tärkeämmiksi rakennusalalla, sillä rakentaminen, erityisesti uudisrakentaminen, on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Sekä lainsäädäntö että toimintatavat ohjaavat kohti pidempikestoisia ja ympäristöystävällisempiä rakentamisen ja korjaamisen ratkaisuja.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Elina Leppäniemi vastaa kolmeen kysymykseen rakentamislain uudistuksen vaikutuksista korjausrakentamiseen.
Millaisia vaikutuksia rakentamislain muutoksilla on korjausrakentamiseen?
Uudistunut rakentamislaki ohjaa korjaamaan ja kunnostamaan rakennuksia sekä suunnittelemaan ne jo ennakkoon niin, että niiden käyttöikä olisi jo valmiiksi pitkä. Suunnittelussa tulee huomioida myös rakennusten hyödyntäminen uusissa käyttötarkoituksissa.
Korjausrakentamisessa avainasemassa on nykytilanteen huolellinen selvittäminen. Kuntokartoituksen ja kuntotutkimusten yhteydessä tulee myös selvittää sisältääkö materiaalit asbestia tai muita haitta-aineita. Kartoittajalla pitää olla tehtävään riittävä pätevyys.
Rakennuksille tulee laatia pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat. Tulee myös pohtia huolella, onko kannattavampaa kunnostaa vai purkaa. Ja toimia mahdollisuuksien mukaan niin, että mieluummin kunnostetaan.
Laista tulee myös velvoite, että rakennusten pitää olla terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen. Päivitetyssä rakennuslaissa on hyvin määritelty ja selkeytetty vastuita. Rakennusten ylläpito ja huoltaminen ovat kiinteistönomistajan vastuulla. Työpaikkojen osalta työnantaja on vastuussa turvallisesta työympäristöstä.
Miten kiertotalous näkyy korjausrakentamisessa?
Kiertotalouteen pohjautuvat uudet toimintatavat vaikuttavat ilmastotavoitteeseen. Tutkimusten mukaan kaikkein vähiten hiilidioksidipäästöjä tulee, jos pystymme käyttämään vanhoista rakennuksista osia mahdollisimman kokonaisina uudelleen. Silloin tietysti korostuu se, että rakennusten osille on tehty perusteelliset tutkimukset, jotta voidaan varmistua, että ne ovat turvallisia ja riittävän hyväkuntoisia käytettäväksi uudessa paikassa tai käyttötarkoituksessa.
Kun rakennustyömailla puretaan, materiaalit tulee lajitella todella tarkasti. Silloin pitää tietää ja tuntea materiaalit. Tavoitteena on, että mahdollisimman vähän tulisi sellaista jätettä, jota ei voisi jollain tavalla kierrättää.
Kiertotalouden edistämisen myötä saatetaan vaikka miettiä, voisiko esimerkiksi aiemmin läjitettyjä maa-aineksia hyötykäyttää uudelleen. Silloinkin pitää varmistaa tutkimusten avulla aineksen turvallisuus ja terveellisyys sekä soveltuvuus uuteen kohteeseen.
Millaisia yllätyksiä työmailla voidaan kohdata?
Ei riitä, että saneerauskohteen alkukartoituksessa on tehty haitta-ainetutkimus. On entistä tarkemmin pidettävä koko prosessin aikana mielessä, että uusi käyttötarkoituskin voi vaikuttaa siihen, ovatko kierrätettävät materiaalit turvallisia. Jos vaikka halutaan hyödyntää jostain vanhasta rakennuksesta ovet uuteen paikkaan ja mahdollisesti samalla kunnostetaan ne, on huomioitava, että niiden maalipinta voi sisältää haitta-aineita.
Myös silloin kun rakennuksen osia puretaan, eteen voi tulla yllätyksiä. Purkuvaiheessa pitää olla koko ajan hereillä, jos vastaan tulee jotain uusia kerroksia tai materiaaleja. Epäilyttävät materiaalit tulee lähettää laboratorioon tutkittavaksi.
Työterveyslaitoksen palvelut korjausrakentajien apuna
Työterveyslaitos tarjoaa tutkimukseen perustuvia palveluita, jotka auttavat rakentamisen ammattilaisia varmistamaan turvallisia ja terveellisiä tiloja. Asiantuntijamme auttavat ja antavat neuvontaa altisteisiin ja analyyseihin liittyvissä kysymyksissä.
Työympäristölaboratoriomme tarjoaa analyysipalveluita kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden sekä aerosolien tutkimiseen ja määrittämiseen. Esimerkiksi asbestia, joka on keskeinen haaste vanhojen rakennusten korjaustyössä, tutkitaan monenlaisista näytteistä.
Lisäksi meiltä saa työhygieeniset selvitykset, jotka antavat tärkeää tietoa erilaisten työympäristöjen kemiallisista, biologisista ja fysikaalisista altisteista.
Työterveyslaitos on mukana UURAKET-hankkeessa, joka tarjoaa tietoa, menetelmiä ja toimintatapoja uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden tehokkaaseen ja turvalliseen hyödyntämiseen talonrakentamisessa. Työterveyslaitoksen tutkijat tarkastelevat rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä erityisesti haitallisten aineiden näkökulmasta.
Tilaa uutiskirje ja pysy ajan tasalla
Kysy lisää
Elina Leppäniemi
Elina on geologi ja suorittanut myös Korjausrakentaminen ja kiertotalous –osaajan opinnot. Hän analysoi Työterveyslaitoksen Työympäristölaboratoriossa asbestia ja teollisia mineraalikuituja. Elinan vastuulla ovat muun muassa kaivos- ja kiviainesnäytteet.
