24 § Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet

Tässä säädetään työpisteisiin ja työvälineisiin sovellettavat ergonomiset periaatteet, joita käytetään työpisteen ja työvälineiden valintaan, mitoitukseen ja sijoitukseen. Aina tämä ei ole mahdollista, jolloin työturvallisuudesta on huolehdittava muulla tavoin. 

Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksi koneita, työkaluja, laitteita, kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita. 

Työntekijä terveydelle haitallisen tai vaarallisen kuormituksen ehkäisemiseksi on työpisteet mahdollisuuksien mukaan järjestettävä siten, että työolosuhteet voidaan säätää työntekijöille sopiviksi. Ergonomisesti oikein valituilla, käytetyillä ja asennetuilla työvälineillä ehkäistään ennen kaikkea tuki- ja liikuntaelinten haitallista kuormittumista ja sairauksia.

Tarvittaessa työpaikan ergonomia-asioiden ja kuormitustekijöiden selvittämisessä voidaan käyttää apuna työterveyshuoltoa. 

Yleisen ergonomiaa koskevan säännöksen lisäksi pykälän 1 momentin 1–4 kohdissa on esimerkkeinä mainittu asioita, joita työnantajan on otettava huomioon. Säännöksessä olevien esimerkkien mukaan työnantajan on muun muassa huolehdittava siitä, että työtekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen, mahdollisuus vaihdella työasentoa sekä keventää työtä tai käsin tehtäviä siirtoja apuvälinein.

Työnantajan on myös huolehdittava, että nostolaitteen käyttö ei aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Käytettäessä nostoapuvälineitä esimerkiksi potilasnostoihin on huomattava apuvälineen käyttöominaisuuksien ja turvallisuuden lisäksi myös nosto- ja siirtotilan mitoitus, apuvälineen soveltuvuus nostoon ja käyttäjien osaaminen.  

Lisäksi säädetään 35 §:ssä nostotyöstä ja 41 §:ssä koneiden, laitteiden ja työvälineiden käytöstä. Työ saattaa myös sisältää haitallisia toistuvia yksipuolisia työliikkeitä, jotka kuormittavat tuki- ja liikuntaelimiä. Tällöin on huolehdittava siitä, että toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. 

Voimassa on valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (403/2008) 2 §:ssä on säännöksiä työvälineiden valitsemisesta ja sijoittamisesta. 

Työpisteen ergonomia on kiinteä osa työn ja työympäristön suunnittelua (12 § Työympäristön suunnittelu ja 13 § Työn suunnittelu).  

Ergonomianäkökulma on hyvä ottaa ennakoivasti huomioon työtilojen suunnittelussa, koska jälkikäteen olosuhteita voi olla vaikea järjestää optimaalisiksi.

Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

• työasento on hyvä
• mahdollisuus vaihdella asentoa
• riittävä tila työn tekemiseen
• käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin tarvittavat apuvälineet
• toistorasitus on mahdollisimman vähäinen.

Etätyössä työntekijä työskentelee yksityisasunnossaan, eikä työnantaja voi vaatia esimerkiksi työergonomiaa lisäävien kalusteiden hankkimista. Koska koti kuuluu kotirauhan piiriin, työnantaja ei voi määrätä eikä valvoa, miten työolosuhteet on järjestetty. 

Työnantaja voi 

• ohjata ergonomisiin työasentoihin ja kannustaa taukojen pitämiseen.
• tarjota työterveyshuollon palveluna etätyön ergonomian tarkastusta esimerkiksi videoyhteydellä toteutettuna. 

Työvälineistä ja niiden soveltuvuudesta vastaa lähtökohtaisesti työnantaja, mutta työtiloista ja muista työympäristöön liittyvien ratkaisujen asianmukaisuudesta vastaa työntekijä itse.  

Työnantajalla ei ole velvoitetta hankkia työntekijän kotiin työvälineitä tai esimerkiksi asianmukaista työtuolia, säädettävää pöytää tai erillistä näyttöä. Halutessaan työnantaja voi tarjota etätyön ergonomiaa parantavia työvälineitä. 

Toistotyössä kannattaa huomioida 

• työn hyvä tauottaminen
• työkierto
• ergonomisesti suunniteltu työpiste. 

Työkierrossa työtehtävien on hyvä olla kuormituksen näkökulmasta erilaisia. On myös hyvä huomioida, että kierto toteutetaan riittävän lyhyin väliajoin ja useamman kerran työvuoron aikana. 

Työpäivän aikaisella palauttavalla liikunnalla tai liikkeillä, esimerkiksi taukojumpalla, voidaan vähentää toistotyön aiheuttamaa rasitusta.