Monissa työelämän vuorovaikutustilanteissa kuuntelemisella on ratkaiseva merkitys sille, mitä puhujalle tapahtuu. Se voi myös vaikuttaa laajemmin esimerkiksi työyhteisön ilmapiiriin, potilaan läheisiin ja työpaikan tuottavuuteen.
Mitä tutkimustieto sanoo kuuntelemisen merkityksestä työelämässä?
Avraham Klugerin ja Guy Itzchakovin katsausartikkelissa ”Power of listening at work” (2022) tekijät ovat koonneet asiasta tutkimustietoa. Minun kirjoitukseni perustuu pitkälti artikkelissa esitettyihin tutkimustuloksiin.
Kuunteleminen koostuu kolmesta toisiaan seuraavasta vaiheesta: kuuntelijan havaitsemattomasta toiminnasta, kuuntelijan havaittavissa olevasta toiminnasta ja puhujan havainnoista ja arvioista.
Jo ensimmäinen vaihe vaatii paljon: huomion keskittämistä, ymmärrystä ja hyväntahtoista halua asettua kuulemaan.
Ne mahdollistavat seuraavan vaiheen, jossa puhujaa rohkaistaan jatkamaan vaikka nyökäyttämällä päätä hyväksyvästi tai kysymällä lisää. Kolmas vaihe tarkoittaa puhujan kokemusta siitä, tuliko hän kuulluksi.
Hyvällä ja huonolla kuuntelemisella on seurauksensa
Saksalaistutkimuksessa kokemus esihenkilön osoittamasta kuuntelemisesta oli yhteydessä työntekijöiden ”organisaatiokansalaisuuteen”, kuten toisten auttamiseen.
Hyvä kuunteleminen voi heijastua myös asiakkaisiin. Esimerkiksi potilas rauhoittuu, kun hoitaja pysähtyy kuuntelemaan häntä. Miten tärkeää olisikaan, että hoitajilla olisi siihen enemmän aikaa!
Kuunnelluksi tulemisen kokemuksen on todettu olevan yhteydessä muun muassa luovuuteen ja ideoiden tuottamiseen työpaikalla.
Myös huonolla kuuntelemisella voi olla seurauksensa. Kun Yhdysvalloissa tutkittiin lakitupaan päätyneitä riitatapauksia lääkärien toiminnasta, todettiin, että potilaan kuuntelemisella on merkitystä. Työntekijöiden kokemukset siitä, että ei tule kuulluksi, ovat olleet yhteydessä työpaikan vaihtoaikeisiin.
Kun johtajan tai esihenkilön koetaan kuuntelevan työntekijöitä, hänet arvioidaan todennäköisemmin hyväksi johtajaksi.
Hyvällä kuuntelemisella on yhteys myös siihen, miten paljon ja miten laadukasta tietoa puhuja tuottaa: ”Jos kuuntelet hyvin, potilas kertoo sinulle diagnoosinsa”.
Kuunteleminen voi olla yhteydessä kuuntelijan entistä parempaan oppimiseen. Esimerkiksi opettajien kuunnellessa oppilaitaan he saattavatkin oppia itse, jopa geometriasta, kuten erään tutkimuksen opettaja kertoi tutkijoille.
Kuulluksi tuleminen voi vahvistaa muistamista ja itsetuntemusta. Laadukas keskustelu, jossa on paljon kuuntelua, voi vaikuttaa siihen, miten puhuja näkee oman tarinansa ja mitä hän ajattelee itsestään.
Kuulluksi tuleminen on yhteydessä työhyvinvointiin
Työhyvinvoinnin tutkijana minua kiinnosti erityisesti se, millaisia yhteyksiä kuuntelemisella on hyvinvointiin työssä.
Kuulluksi tuleminen lisää sen todennäköisyyttä, että voi hyvin ja kokee esimerkiksi psykologista turvallisuutta. Ruotsalaistutkimuksessa esihenkilöiden osoittama hyvä kuuntelu oli yhteydessä työntekijöiden vähäisempään työperäiseen väsymykseen, joka on yksi työuupumuksen oireista.
Työn imun ja kuuntelemisen välille löytyi myönteinen yhteys islantilaisessa tutkimuksessa. Sen sijaan työn imu oli kielteisessä yhteydessä kokemukseen, jossa pomo keskittyy kännykkäänsä silloin, kun työntekijä on läsnä.
Myös kuuntelijan oman työhyvinvoinnin tiedetään olevan parempi, kun hän pysähtyy kuuntelemaan. Kuunteleminen lisää merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemusta ja rakentaa myönteistä minäkuvaa.
Kaiken kaikkiaan kuunteleminen on tutkimusten perusteella hyödyllistä puhujalle, kuuntelijalle ja laajemmin työn laadulle ja työpaikalle. Ehkäpä eläytyvä kuunteleminen olisi monissa tilanteissa parempi ratkaisu kuin keskittyminen omaan puheenvuoroon.
Lisätietoja:
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi