Tunteet korostuvat aiempaa enemmän työkykyä, työhyvinvointia ja työelämää koskevassa keskustelussa. Työelämän haasteita tarkastellaan usein esimerkiksi ahdistuksen, kyllästymisen tai stressin kokemusten kautta. Samalla työn merkityksellisyys tai innostus nähdään tavoiteltavina asioina.
– Taustalla on useita pitkän ajan kehityskulkuja. Esimerkiksi palvelu- ja tietotyön nousu on tuottanut painetta säädellä ja hallita omia tunteita työssä yhä suuremmassa osassa työssäkäyvää väestöä. Vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat saaneet näkyvämmän roolin. Lisäksi monet emotionaaliset haasteet, joita aiemmin pidettiin arkeen kuuluvina, ovat siirtyneet yhä enemmän virallisen työterveyden piiriin, tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työterveyslaitoksen Erottavat emootiot -tutkimushankkeessa tunnistettiin, että tunteiden rooli työelämässä ja osana työkykyä heijastaa laajempaa muutosta. Tunteet ja niiden hallinta työssä eivät ole pelkästään yksilön henkilökohtainen asia, vaan ne kytkeytyvät laajemmin työ- ja hyvinvointikulttuuriin.
Tunnekoodit ohjaavat osaltaan toimintaa ja vuorovaikutusta työssä
Työyhteisöissä tavat nähdä ja tunnistaa tunteita vaihtelevat. Tunnekoodilla tarkoitetaan sitä, millaiset tunnekokemukset ja tunteisiin liittyvät toimintatavat ovat hyväksyttäviä ja toivottavia eri tilanteissa. Koodit ohjaavat työn tunneodotuksia, kuten sitä miltä työn kuuluu tuntua tai millaisia tunteita työssä tulee sietää. Koodit ohjaavat myös tunteiden ilmaisemista ja tunnekuorman käsittelyä.
Ihmisten väliset erot koodistoissa voivat vaikeuttaa toisten ymmärtämistä. Esimerkiksi osa työntekijöistä voi pitää avoimuutta ja tunteiden jakamista työpaikalla luonnollisena. Toiset taas voivat kokea tämän ylilyövänä. Eriytyneiden tunnekoodien taustalla voivat olla esimerkiksi asema työpaikalla, sukupuoli tai sukupolvi.
– Esimerkiksi eri sukupolvien toisistaan poikkeavat tavat käsitellä tunteita voivat joskus aiheuttaa jännitteitä työyhteisöissä. Tunnistamalla ja sanoittamalla nämä erot voidaan vähentää väärinkäsityksiä, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta sanoo.
– Tutkimushankkeessa järjestetyissä työpajoissa kävi ilmi, että ilmiö tunnistetaan työpaikoilla. Tunnekoodin käsite antoi tavan ymmärtää olemassa olevaa ilmiötä, joka näkyy ja tuntuu vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, mutta jolle ei ole ollut sanoja, Mattila-Holappa jatkaa.
Ilmiön tarkastelu työyhteisöissä tukee parempaa työilmapiiriä ja vahvistaa työkykyä
Hankkeessa tuotettiin työyhteisöjen käyttöön verkko-opas, joka avaa tunteiden roolia ja niiden erilaisia hallinnan tapoja osana työkykyä ja työhyvinvointia. Oppaan kymmenen kysymyksen lista ohjaa pohtimaan tunnekoodeja omassa työyhteisössä ja löytämään toimivia käytäntöjä työn sujuvuuden tukemiseksi.
Verkko-opasta voi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa työyhteisön kehittämistilaisuuksissa ymmärryksen lisäämisen välineenä. Samalla on hyvä muistaa, että yksilölliset työkykyongelmat, epäasiallinen kohtelu, pelisääntöjen rikkominen tai häirintä edellyttävät muita toimenpiteitä.
– Jo ilmiön tunnistaminen on riittävä toimenpide työyhteisössä. Tavoitteena ei ole luokitella ihmisiä, vaan parantaa keskinäistä ymmärrystä, yhteistyötä ja työn arjen sujuvuutta. Eriytyneet tunnekoodit on hyvä huomioida työhyvinvoinnin johtamisessa ja osana esihenkilötyötä, vanhempi konsultti Nina Olin Työterveyslaitoksesta sanoo.
Tutustu
Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa -hanke
- Hankkeen sivut
- Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.
Lisätiedot
- Vanhempi konsultti Nina Olin, Työterveyslaitos, nina.olin [at] ttl.fi, puh. +358 46 851 0497
- Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, pauliina.mattila-holappa [at] ttl.fi, puh. +358 43 824 4041
- Tutkimuksen tieteellinen johtaja, tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen [at] ttl.fi, puh. +358 50 511 0530
