Julkisen sote-alan työhyvinvointia ja sen kehitystä on seurattu Työterveyslaitoksen toistuvissa tutkimuksissa jo pitkään. Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille? -tutkimus tuo ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa myös yksityisten sote-yritysten tilanteesta Suomessa. Tutkimukseen osallistui hieman yli 8000 työntekijää yksityisistä sote-yrityksistä, ja vertailussa käytetään syksyn 2025 kahdeksan hyvinvointialueen tilannekuvaa.
Sote-alan yritykset ovat merkittäviä sote-palvelujen järjestäjiä: niissä työskentelee lähes 120 000 kaikista sote-alan 370 000 työntekijästä.
– Tuloksissa huolta herättää työntekijöiden jaksaminen. Oman työkykynsä koki huonoksi 10 prosenttia ja kohtalaiseksi 26 prosenttia vastaajista. Hyvin palautuneita oli vain 40 prosenttia, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Työ ja ammatti vaikuttavat enemmän kuin työnantajasektori
Sote-yritysten palautumista ja koettua työkykyä koskevat luvut ovat linjassa hyvinvointialueiden vastaavien tulosten kanssa. Myös ammattiryhmittäisessä tarkastelussa erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä jäävät pieniksi. Tulokset viittaavat siihen, että sote-alan työhyvinvoinnissa ratkaisevaa on ennen kaikkea itse työ ja ammatti, ei työnantajasektori.
Laitisen mukaan tulokset korostavat myös tarvetta vahvistaa työkyvyn lukutaitoa sekä yksilöiden että työyhteisöjen tasolla. Työkyvyn lukutaito tarkoittaa ymmärrystä siitä, mitä oma ammatti ja työ vaativat terveydeltä ja työkyvyltä, miten työ vaikuttaa palautumiseen ja miten työkykyä voidaan tukea työn arjessa.
– Yli 60-vuotiailla työntekijöillä oli sote-alalla parhaat tulokset työstä palautumisessa. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että heille on työuran aikana kertynyt taitoa tunnistaa oman työn vaatimuksia ja hyödyntää palautumisen keinoja. Tällaista työkyvyn lukutaitoa olisi tärkeää vahvistaa jo sote-alan opinnoissa ja työuran alkuvaiheessa, Laitinen sanoo.
Sote-yrityksissä koetaan enemmän vaikutusmahdollisuuksia
Vaikka yksityisen ja julkisen sektorin tulokset ovat monin osin samankaltaisia, vastauksissa näkyi myös eroja. Sote-yritysten vastaajat raportoivat hyvinvointialueiden vastaajia useammin vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Lisäksi heistä suurempi osuus piti organisaatiotason päätöksentekoa oikeudenmukaisena ja vastasi suosittelevansa omaa työnantajaansa.
- Sote-yrityksissä 50 prosenttia vastaajista raportoi, että heillä on paljon sananvaltaa omaan työhönsä. Hyvinvointialueilla osuus oli 41 prosenttia.
- Sote-yritysten vastaajista 37 prosenttia raportoi, ettei heillä ollut vaikutusmahdollisuuksia työhön liittyviin muutoksiin. Hyvinvointialueilla osuus oli 56 prosenttia.
- Muutokset työssä raportoi myönteisiksi 22 prosenttia sote-yritysten ja 14 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista.
- Päätöksenteon raportoi oikeudenmukaiseksi 55 prosenttia sote-yritysten ja 37 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista.
- Omaa työnantajaansa suosittelisi 78 prosenttia sote-yritysten ja 62 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista.
Johtamisen oikeudenmukaisuudessa sote-yritysten ja hyvinvointialueiden välillä ei ollut eroa: 74 prosenttia vastaajista raportoi lähiesihenkilön johtamisen oikeudenmukaiseksi.
Yksityistä ja julkista sote-alaa pitää tarkastella yhdessä
Tutkimuksen perusteella yksityistä ja julkista sote-alaa ei kannata tarkastella toisistaan irrallisina kokonaisuuksina. Yksityinen sektori täydentää julkista sektoria, ja julkisen sektorin muutokset heijastuvat myös yksityisiin sote-organisaatioihin.
Säännölliset työhyvinvointikyselyt tuottavat tietoa koko sote-kentän tilanteesta. Vertailukelpoista tietoa voidaan hyödyntää poliittisen päätöksenteon tukena sekä organisaatioiden omassa työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä.
– Kyse ei ole vain yksittäisten organisaatioiden työhyvinvoinnista. Viime kädessä kyse on sote-alan veto- ja pitovoimasta, riittävästä työvoimasta ja toimivista sote-palveluista, Laitinen summaa.
Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille -tutkimus
- Tutkimukseen osallistui neljä yksityistä sote-organisaatiota. Vastaajia oli 8109 ja vastausprosentti 34. Tutkimuksessa painottui ikäihmisten ja vammaisten hoiva ja sosiaalipalvelut.
- Kysely perustuu ennakoiviin kysymyksiin. Tutkimus toteutettiin julkisen sektorin kanssa harmonisoiduilla menetelmillä.
- Tutkimushankkeen rahoitti Työterveyslaitos.
- Hyvinvointiala Hali ry auttoi organisaatioiden rekrytoimisessa tutkimukseen.
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa: Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille 2026
- Hankesivu: Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille
Lisätietoja
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen [at] ttl.fi, +358 46 851 4426
