Neuroystävällinen työpaikka rakennetaan yhteisin käytännöin

Neuromoninaisuus on osa työelämää, mutta monilta työpaikoilta puuttuvat toimintamallit sen huomioimiseen. Tiedot neuromoninaisuudesta vaihtelevat, ja ennakkoluulojen purkamiselle on yhä tarvetta. Työpaikan neuroystävällisyys voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta joustaa työajassa ja työnteon paikassa, työrauhaa tukevia pelisääntöjä, selkeää ohjeistusta ja psykologista turvallisuutta.
-
Anniina Virtanen
Anniina Virtanen
erityisasiantuntija

Neuromoninaisuudella tarkoitetaan ihmisten välisiä eroja aivojen ja hermoston tavassa käsitellä informaatiota. Se voi näkyä esimerkiksi aistitiedon käsittelyssä, oppimisen tavoissa, toimintatapojen joustavuudessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Työelämässä nämä erot voivat näyttäytyä sekä haasteina että vahvuuksina. Neurovähemmistöihin (kuten ADHD, autismin kirjo ja oppimisvaikeudet) arvioidaan kuuluvan 15–20 prosenttia väestöstä. Kyse on siis ilmiöstä, joka todennäköisesti koskettaa lähes jokaista työpaikkaa.

Suomalaisilla työpaikoilla neuromoninaisuus on edelleen varsin vähän tutkittu ja käytännön tasolla huomioitu aihe. Monilta työpaikoilta puuttuu selkeä, tutkittuun tietoon perustuva ohjeistus siitä, miten neuromoninaisuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon työn arjessa.

Havaintoja työpaikkojen kehittämistyöpajoista

Neuromoninaisuus työelämässä – ratkaisuja työpaikoille kestävien työurien edistämiseksi (NEMO) -hankkeessa järjestämme työpaikoille kehittämistyöpajoja.

Työpajoissa osallistujat työstävät oman organisaationsa tarpeisiin räätälöityjä tavoitteita neuroystävällisten käytäntöjen sekä neurovähemmistöön kuuluvien rekrytoinnin ja työkyvyn tuen kehittämiseksi. Mukana on edustajia yhteensä 17 työpaikalta eri puolilta Suomea.

Helmi-maaliskuussa 2026 toteutetuissa ensimmäisissä työpajoissa kartoitettiin osallistujien nykytilannetta: Miten neuromoninaisuutta tällä hetkellä ymmärretään ja osataan huomioida?  Millaisia askelia kohti neuroystävällisempää työpaikkaa aiotaan hankkeen aikana ottaa?

Tähänastisissa työpajoissa on tehty esimerkiksi seuraavia havaintoja:

Osaamisen taso vaihtelee suuresti. Neuromoninaisuuden ja neurovähemmistöjen tukemisen merkitys tunnistetaan, mutta käytännön ratkaisuja on toistaiseksi käytössä vain harvalla työpaikalla.

Neuroystävällisyyttä voidaan edistää kahdella tasolla: kehittämällä koko työyhteisöä koskevia, yleisiä neuroystävällisiä toimintatapoja sekä tarjoamalla yksilöllisiä mukautuksia niitä tarvitseville työntekijöille.

Yleisiä neuroystävällisiä käytäntöjä voivat olla esimerkiksi sellaiset joustomahdollisuudet, jotka ovat saatavilla kaikille ilman erityisiä perusteita, ja monitulkintaisuutta välttävä viestintä, ohjeet ja perehdytys.

Yleisten toimintatapojen lisäksi osa neurovähemmistöön kuuluvista voi tarvita yksilöllisiä mukautuksia työkyvyn tueksi. Myös omalla työpaikalla mahdollista yksilöllisten mukautusten valikoimaa on hyvä miettiä etukäteen.

Tarve tiedon lisäämiselle on suuri. Esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen on monelle hankkeeseen osallistuvalle työpaikalle keskeinen tavoite.

Myös koko työyhteisössä kaivataan lisää ymmärrystä ja neuromoninaisuuteen liittyvien ennakkoluulojen haastamista. Koulutus aiheesta voi auttaa kitkemään ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä.

Mukautusten realistisuus on työn luonteesta kiinni. Toimistotyöntekijä pystyy vaikuttamaan työhönsä paljon. Siksi mukautuksia on usein helpompi toteuttaa toimistossa kuin esimerkiksi asiakaspalvelussa tai tuotantotyössä, jossa esimerkiksi fyysisen työympäristön aistiystävällisyyden kehittäminen voi olla haastavampaa.

Myös aiempi tutkimus neuroystävällisistä käytännöistä painottuu pitkälti asiantuntijatyöhön. Neuroystävällinen työympäristö voi sisältää esimerkiksi hiljaisia tiloja, rauhoittumisen mahdollistavia taukotiloja ja mahdollisuuksia säätää valaistusta ja lämpötilaa miellyttäväksi.

Neuromoninaisuuden huomiointiin on mahdollisuuksia monella työn osa-alueella, kuten rekrytoinnissa, työkäytäntöjen kehittämisessä ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Rekrytoinnissa voidaan esimerkiksi panostaa yksiselitteiseen viestintään rekrytointi-ilmoituksissa sekä ideoida vaihtoehtoja perinteisille työhaastatteluille.

Neuroystävälliset työkäytännöt voivat liittyä vaikkapa työn suunnittelun ja organisoinnin tukemiseen ja erilaisten viestintätapojen mahdollistamiseen. Työyhteisön vuorovaikutuksessa on hyvä panostaa esimerkiksi perehdytykseen, jossa uudet työntekijät otetaan aktiivisesti mukaan yhteisöön.

Neuromoninaisuudesta työelämän voimavara

Neurovähemmistöihin kuuluvien rekrytointia ja työkykyä tukevia käytäntöjä kehitetään tulevina vuosina monin tavoin Työterveyslaitoksen hankkeessa. Luvassa on esimerkiksi neurovähemmistöille suunnattu kysely, jossa kartoitetaan heidän kokemuksiaan työelämästä.

Kyselyn ja edelläkävijäorganisaatioiden haastattelujen perusteella teemme selvityksen, joka julkaistaan loppuvuonna 2026. Myöhemmin toteutamme NEMO-työkalupakin, joka toimii käytännön työkaluna työelämän kehittäjille ja työpaikoille.

 

Lisätietoja:

Neuromoninaisuus työelämässä – ratkaisuja työpaikoille kestävien työurien edistämiseksi, NEMO (Euroopan sosiaalirahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittaman hankkeen esittely)

Jaa sisältö somessa!