Suomen tulevaisuudesta käydään vilkasta keskustelua. Eri puolilla etsitään ratkaisuja yritysten kilpailukykyyn, nuorten tulevaisuuteen, sote-järjestelmän kustannuksiin ja yhteiskunnan turvallisuuteen. Mutta unohtuuko keskustelussa työelämän merkitys?
Työelämä on suomalaisen yhteiskunnan moottori, ja työpaikat ovat uudistumisen keskeinen ympäristö.
Tämä nousi vahvasti esille myös Työelämäfoorumissa, jossa keskustelimme uudesta työelämän kehittämisstrategiasta ja sen merkityksestä Suomen tulevaisuudelle. Yhteiskunnalliset haasteet näkyvät monilla sektoreilla, mutta niiden ratkaiseminen ontuu, jos työpaikoilla ei tartuta toimeen.
Tekoälymurroksen merkittävin vaihe on edessä
Tekoälystä puhutaan usein teknologiana, mutta kyse on paljon laajemmasta sosioteknisestä muutoksesta. Tekoälyn vaikutukset riippuvat ennen kaikkea siitä, miten ihmiset ja organisaatiot ottavat sen käyttöön.
Olemme nähneet tekoälyn ensimmäisen vaiheen: uuden teknologian opettelun. Organisaatiot ovat kokeilleet erilaisia ratkaisuja, ja lähinnä yksittäiset työntekijät ovat löytäneet tapoja tehostaa omaa työtään.
Valot on laitettu päälle, ja nyt olemme siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Tekoälyn tuottavuushyödyt voivat yleistyä, kun yhä useammat organisaatiot ottavat ratkaisuja systemaattiseen käyttöön.
Todella merkittävä muutos on kuitenkin vasta edessä. Pidemmällä aikavälillä tekoäly ei muuta ainoastaan yksittäisiä työtehtäviä, vaan kokonaisia liiketoimintamalleja. Organisaatioiden on arvioitava uudelleen, miten työtä tehdään, millaisia palveluita tuotetaan, miten asiakkaiden tarpeisiin vastataan ja millaista osaamista tarvitaan.
Vanhat teoriat ja mallit eivät enää päde, kun tekoälymurroksen kaltainen radikaali muutos heiluttaa työelämän rakenteita. Tämä on merkittävimpiä työelämän kehittämisen kysymyksiä, jossa onnistumalla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä.
Tekoäly heijastuu myös nuorten tulevaisuuteen
Tekoälymurros kytkeytyy moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Se avaa mahdollisuuksia, mutta muutos voi lisätä polarisaatiota.
Monet nuoret ovat briljantteja uuden teknologian osaajia, jotka tuovat työpaikoille tuoreita näkökulmia ja uusia toimintatapoja. Osa nuorista kamppailee mielenterveysoireilun ja heikkojen työllisyysnäkymien kanssa.
Pelkästään terveydenhuoltojärjestelmää kehittämällä nuorten näkymät eivät parane. Meidän pitää varmistaa laadukas työuran alku, ja se tapahtuu työpaikkojen arjessa.
Tähän väliin täytyy todeta, että yritysten päätehtävä ei ole ratkaista yhteiskunnan ongelmia.
Kiihtyvässä työn murroksessa työelämä tarvitsee tutkittua tietoa sekä skaalautuvia ratkaisuja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää toimintaansa. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tärkeä fokus on se, miten työ muuttuu. Tällä hetkellä esimerkiksi tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja kehittämistä tehdään 16 hankkeessa.
Kun onnistumme lisäämään hyvinvointia ja tuottavuutta yrityksissä ja organisaatioissa, hyötyy koko yhteiskunta. Työpaikoilla luodaan tulevaisuuden kasvu ja turva.
Lisätietoja:
Työelämän keskeiset kehittämiskohteet (Työterveyslaitos)
Työelämäfoorumi Suomi 2026 on katsottavissa Yle Areenassa 3.12.2026 asti.
Kansallinen työelämän kehittämisstrategia – kohti vuoden 2035 työelämää (tem.fi)
Kommentointi