Yhteisarvioinnilla parempaan tekoälytyökalujen käyttöönottoon sote-alalla

Tekoälyratkaisuilta toivotaan sosiaali- ja terveysalalle kustannussäästöjä, tehokkuutta ja tuottavuutta. Vaikutukset työhön ja työntekijöiden arkeen ovat moniulotteisempia kuin tullaan ajatelleeksi. Tekoälytyökalun onnistunut kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät, että teknologian kehittäjät, johtajat ja työntekijät arvioivat tavoiteltavia ja toteutuneita vaikutuksia.
-

Tekoälytyökalulla tavoiteltavat hyödyt saavutetaan usein vasta, kun organisaation työntekijät ottavat sen laajamittaisesti käyttöönsä. Kun työkalu selkeästi auttaa tai tukee työntekijää työnsä suorittamisessa, voidaan saavuttaa sekä organisaatiota että työntekijöitä palvelevia hyötyjä.

Organisaatioiden johtajien on tärkeä kuulla työntekijöiden kokemia huolia ja käytön esteitä ja ymmärtää työkalujen käyttöönoton vaatimia muutoksia työntekijöiden arjessa. Käyttöönotossa ilmenevät ongelmat, kuten epäselvät tavoitteet, tai lopputuloksen heikko laatu vähentävät työntekijöiden halukkuutta ottaa työkaluja käyttöönsä.

Ammattilaisen voi olla esimerkiksi vaikea luottaa tekoälyn tuotokseen, jos reitti sen tekemään päätelmään ei ole läpinäkyvä. Käyttöönottajien moninaisuuden, heidän osaamisensa, arvojensa sekä työn tekemisen tapojen ymmärrys ovat lähtökohtia muutoksen johtamiselle.

Muutoksen johtaminen työntekijöitä kuunnellen on erityisen tärkeää silloin, kun uuden tekoälytyökalun hyötyjen saavuttaminen vaatii muutoksia työprosesseihin ja resursseihin. Tekoälyn tuottamat ennusteet voivat esimerkiksi antaa ammattilaiselle mahdollisuuden reagoida riskeihin ennalta, jolloin työn sisältöön ja kohteeseen tulee uusi ulottuvuus.

Tällöin pitkän aikavälin säästöt voivat vaatia, että ennalta ehkäiseviä palveluja lisätään, mikä saattaa kasvattaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Painopisteen muutos vaatii puolestaan päätöksiä johdolta eikä tapahdu itsestään.

Tulevan muutoksen arviointi johtajien, työntekijöiden ja teknologian kehittäjien kesken auttaa ymmärtämään eri osapuolten näkökulmasta, mitä työkalulla tavoitellaan, mitä se mahdollistaa ja mitä sen käyttöönotto vaatii. On ennakoitava, lisääkö tekoälyratkaisu työtehtäviä, korvaako se joitain vaiheita ja miten muutos vaikuttaa muihin palveluihin.

Keskeisiä pohdittavia näkökulmia ovat lopputuloksen luotettavuus ja vastuukysymykset sekä ymmärrys siitä, millaisiin työtehtäviin ja -tilanteisiin työkalu sopii ja millaisiin ei.  Siirtymä kokeiluista hankintaan ja työkalun jatkuvaan käyttöön vaatii johtajien, työntekijöiden ja teknologian kehittäjien yhteispeliä.

Arviointia on oleellista tehdä yhdessä tavoitteista ja tarpeista käsin, niin hyötyjen, haittojen kuin lyhyt- ja pitkäaikaisten seurausten näkökulmista. Arviointi antaa arvokasta tietoa sekä teknologian käyttöönottajille muutoksen johtamiseksi että teknologian kehittäjille tuotteensa kehityksen ja levittämisen tueksi. 

Blogitekstin ovat kirjoittaneet Maria Merisalo (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja Eveliina Saari (Työterveyslaitos).

 

Lisätietoja:

Sosiaalisesti kestävän digitaalisen ja tekoälymuutoksen johtaminen yhteisarvioinnin keinoin – MANAGE-AI (Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen esittely)

Saari, E., Immonen, J., Sigfrids, A., Merisalo, M., Nurmi, A., Pääkkönen, T (2026). Tekoälyn käytön riskejä tulisi arvioida työntekijöiden kannalta. Yhteiskuntapolitiikka. Avaukset. 2/2026 (tulossa 17.4.2026).

Jaa sisältö somessa!